15–18-vuotiaan ajattelun ja moraalin kehitys

”En halua eläinten kärsivän, kasvissyönti on mun juttu”

”Mihin sitä elämässä suuntaisi?”

”Toi on kyllä väärin…”

– Kommentteja Lasten ja nuorten puhelimesta sekä Nuortennetin keskusteluista


Varhaisnuoruudessa 12−15 -vuotiaana nuoren ajattelutaidot ovat kehittyneet lapseen verrattuna selvästi. Keskinuoruudessa ajattelu jäsentyy entisestään ja nuori oppii käyttämään esimerkiksi abstrakteja käsitteitä (esim. bruttokansantuote tai globalisaatio) entistä joustavammin. Nuori alkaa pohtia erilaisia arvoja ja ideologioita voimakkaasti ja kriittisesti. Hän pitää vahvasti kiinni omista näkemyksistään.

Nuoren ajattelu on 15-vuotiaana usein vielä mustavalkoista. Asiat ovat joko hyviä tai huonoja. Pian nuori oppii tarkastelemaan asioita aiempaa monipuolisemmin ja eri näkökulmista. Hän alkaa ymmärtää, että asioihin ei ole ehdottomia oikeita ratkaisuja. Aiempi ehdottomuus antaa tilaa suvaitsevaisuudelle. Samalla nuoren ongelmanratkaisukyky kehittyy ja monimutkaisten päätelmien, pohdintojen ja johtopäätösten rakentelu tulee mahdolliseksi.

Samalla tavalla ajattelevien ryhmä ja keskinäiset pohdinnat ovat nuorelle korvaamattomia. Ikätoverit ja kodin ulkopuoliset mallit tarjoavat nuorelle vaihtoehtoja arvojen, elämäntapojen ja uskomisen tavoista. Nuori haluaa löytää kohteen, jonka arvoihin hän voi sitoutua. Murrosikäinen on etsijä. Hän ei halua ottaa valmista pakettia vanhempien elämäntavasta, arvoista ja uskomisen tavasta, vaan löytää oman tiensä ja maailmankatsomuksensa.

Nuoren moraaliajattelu kehittyy

Ajattelun kehitys nuoruudessa vaikuttaa tapaan, jolla nuori jäsentää moraalisia kysymyksiä. Yhteiskuntajärjestelmään perustuva moraaliajattelu tulee ajankohtaiseksi noin 15-vuotiaana. Nuori alkaa ajatella asioita paitsi yksilön hyvinvoinnin myös koko yhteiskunnan kannalta. Esimerkiksi junassa matkaaminen ilman matkalippua ei suoranaisesti vahingoita ketään. Yhteiskunnan näkökulman huomioiva nuori ymmärtää teon vääryyden: koko junaliikenne sortuisi taloudellisiin vaikeuksiin, jos moni laiminlöisi maksun. Nuori ymmärtää, että yhteiskunnassa tarvitaan sääntöjä. Hän tajuaa, että sääntöjä voidaan muuttaa yhteisellä sopimuksella. Myös yhteiskunta alkaa odottaa nuorelta uudenlaista vastuuta. Esimerkiksi rikosoikeudellisesti 15 vuotta täyttänyt nuori vastaa itse teoistaan.

Moraaliajattelu kehittyy läpi nuoruusiän ja kehitys jatkuu vielä varhaisessa aikuisuudessa. Sen jäsentyneisyyteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Tilanteet, joissa nuori joutuu ottamaan vastuuta, sovittamaan yhteen erilaisia näkökulmia ja tekemään oikeudenmukaisia ratkaisuja kehittävät ajattelua. Arjen tilanteet kaveriporukassa, oppilaitosympäristössä tai perheessä kehittävät moraaliajattelua – vastuunkantoa ja ryhmätyötaitoja sisältävät harrastukset tekevät samoin. Esimerkiksi järjestö- ja seuratoiminta saattavat tarjota tilaisuuksia moraaliajattelua kehittävään ongelmanratkaisuun.

Ladattavat aineistot

Aiheeseen liittyvät