9–12-vuotiaan älyllinen kehitys

Lapsen ajattelukyky kehittyy: looginen päättely, syysuhteiden ymmärtäminen, toiminnan suunnittelu ja sen seurausten pohtiminen onnistuvat entistä paremmin. ”Jos teen näin, siitä seuraa, että…”.

Lapsen ajattelu kohdistuu enimmäkseen konkreettisiin asioihin. Monimutkaisista asioista on vielä hankala hahmottaa kokonaisuuksia. Kuitenkin lapset tässä iässä usein pohtivat myös elämän suuria kysymyksiä, esim. elämän syntyä ja loppua, ihmisten välisiä suhteita, oikeudenmukaisuutta ja ympäristö- ja maailmanrauha-asioita. Lapsi voi tuntea ahdistusta ja epätoivoa sellaisten ongelmien vuoksi, joille hän ei voi mitään. Hän tarvitsee aikuisen tukea ja kunnioitusta pohtiessaan suuria kysymyksiä.

Lapsi ymmärtää jo melko hyvin, mikä on totta ja mikä mielikuvitusta, mikä on mahdollista, mikä ei. Toisaalta erilaiset fantasiatkin voivat leimata ajattelua. Median viestien ymmärtämiseen ja tulkitsemiseen lapsi tarvitsee aikuisen apua. On vaikea tietää, mikä esimerkiksi tv:ssä tai internetissä on oikeasti totta, mikä ei.

Lapsi haluaa aikuiselta mahdollisimman rehellisiä vastauksia kysymyksiinsä. Vanhempi joutuu tasapainoilemaan sen valillä, kuinka olla mahdollisimman rehellinen, ja silti säilyttää lapsen turvallisuuden tunne ja usko elämään.

Filosofisista pohdinnoistaan huolimatta 3–4-luokkalainen on ennemminkin touhukas tekijä kuin hiljainen pohtija. Hän oppii uusia asioita parhaiten tekemällä niitä. Konkreettiset esimerkit ja käytännön toiminta helpottavat asioiden ymmärtämistä, vaikka kyky abstraktiin ajatteluun kehittyy koko ajan.

Lapsella voi olla erityisiä mielenkiinnon kohteita, joihin hän jaksaa keskittyä ja paneutua. Hänen on helppo oppia asioita, jotka häntä kiinnostavat. Hänestä voi kehkeytyä varsinainen asiantuntija omalla mielenkiinnon sarallaan.

Lapsi oivaltaa jo paremmin kuin ensimmäisinä kouluvuosina joitakin abstrakteja sanontoja. Esimerkiksi ”lyödä ällikällä” ei neljäsluokkalaisen mielestä välttämättä tarkoita konkreettista lyömistä.

Arjen iloa

”Yhdessä tekeminen, vierekkäin kölliminen, tyttären viulunsoiton kuuntelu, lukeminen lapselle, metsäretket.”

”Yhdessä leipominen, ulkoilu, mäenlasku, joulun odotus, vapaapäivänä yhdessä sängyssä lötköttely, iltasatu, saunassa käyminen koko perheen voimin, tavalliset kotihommat, jopa siivoaminen! Kirjastossa käyminen, lukeminen. Ihana huomata lasten kehittyvän ja kasvavan. Ihana, kun lapsi ottaa kaulasta kiinni ja rutistaa.”

Aiheeseen liittyvät