4–5-vuotias ja median käyttö

4-vuotiaan mediankäyttö

Neljävuotias lapsi ymmärtää aiempaa paremmin ohjelmien ja pelien juonirakenteita sekä hahmojen toimintaa ja pyrkimyksiä. Lapsi jaksaa myös keskittyä pidemmän ajan tarinoiden seuraamiseen. Nelivuotias havainnoi ja tulkitsee millaisia kuvauksia media todellisuudesta esittää.

Ikävaiheelle on tyypillistä mielikuvamaailman rikastuminen. Tämä näkyy lapsen käyttäytymisessä ja tunteiden ilmaisussa. Lapsi voi osoittaa uudenlaista mielenkiintoa satuihin, ohjelmiin ja digitaalisiin peleihin. Kiinnostus viettää enemmän aikaa median parissa liittyy siihen, että nyt lapsi ymmärtää entistä paremmin kuvaohjelmien juonirakennetta, hahmojen toimintaa ja pyrkimyksiä sekä television tapoja kuvata todellisuutta. Ohjelmien ja pelien avulla lapsi voi käsitellä häntä askarruttavia asioita. He myös jaksavat keskittyä paremmin tarinoiden seuraamiseen.

Aikuinen auttaa ymmärtämään mediaa

On tärkeää, että aikuinen auttaa lasta käsittelemään median esiin nostamia ajatuksia. Nelivuotiaalla onkin yhä enemmän keinoja kuvata mitä hänen mielessään liikkuu. Hän voi kertoa toiveitaan, aikomuksiaan ja kokemuksiaan.

Lapsi tarvitsee aikuista antamaan selityksiä ja vastauksia. Lapsella on omia kokemuksia ja mielipiteitä ja hän haluaa vanhemman kuuntelevan niitä ja keskustelevan niistä.

Vaikka lapsi käyttääkin medialaitteita taitavasti, hän ei vielä osaa valita sopivia sisältöjä tai suhtautua niihin kriittisesti. Kun vanhempi on mukana lapsen käyttäessä mediaa, voidaan seurata, mitä lapsi siitä ajattelee.

Ikärajat

Vanhemman on huolehdittava siitä, että lapsi pelaa vain sellaisia pelejä ja katsoo vain sellaisia ohjelmia, jotka on merkitty kaikille sallitulla S-ikärajamerkillä. Ohjelmien ja pelien ikärajat eivät ole suosituksia, vaan kertovat lapsen ikätasolle haitallisesta sisällöstä.

Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, joka on lastensuojelulaki. Vanhemman vastuulla ikärajoista voidaan joustaa kolme vuotta. Ikärajojen tarkoituksena on suojella lasta ohjelmien ja pelien haitallisilta vaikutuksilta.

Perheessä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, ettei lapsi näe hänelle soveltumattomia sisältöjä silloin, kun muut perheenjäsenet käyttävät mediaa. Lapset eivät välttämättä kerro turvattomuuden ja pelon tunteistaan, ja siksi vanhemman on erityisesti huomioitava lapsen ilmeet, eleet ja muu käyttäytyminen.

Media osana muuta arkea

Vanhempien on huolehdittava mediankäytön kohtuullisuudesta. Lapsen leikille, ystäville, rentoutumiselle ja perheen yhdessäololle täytyy jäädä päivittäin aikaa. Mediankäyttöä kannattaa rajata ennen nukkumaanmenoa, sillä se voi häiritä rentoutumista ja vaikeuttaa nukahtamista. Perheessä voidaan myös pohtia mediankäytön rajaamista ruokailun aikana tai silloin kun ystäviä on leikkimässä.

Lapsen mediasuhde muotoutuu vain osin perheessä olevien sääntöjen perusteella. Olennaisempaa on vanhempien ja muiden perheenjäsenten näyttämä malli ja esimerkki.

Pohdittavaksi mediankäytöstä

  • Mikä on lapsen mielitekemistä? Miten lapsi osoittaa innostuneisuuttaan ja kiinnostustaan?
  • Katsooko lapsi ohjelmia televisiosta, tietokoneelta tai tabletilta?
  • Mikä on lapsen lempiohjelma ja -hahmo?
  • Näkyvätkö nämä jollain tavalla lapsen arjessa? (lelut, leikit, tavarat)
  • Minkä verran lapsi käyttää aikaansa ohjelmien katseluun?
  • Katsooko lapsi ohjelmia vanhempiensa kanssa? Entä sisarusten?
  • Jutteleeko lapsi näkemästään?
  • Onko lapsi kertonut mediavälitteisistä peloista? Mitä?
  • Onko lapsi oppinut jotain mediasta? Mitä?
  • Milloin lapsi katsoo ohjelmia? (ruokailun aikana, ennen nukkumaanmenoa)
  • Onko lapsella katselua koskevia sääntöjä?
  • Pelaako lapsi tabletilla tai puhelimella?
  • Millaisia pelejä lapsi pelaa?
  • Pelaatko lapsesi kanssa?
  • Jutteleeko lapsi pelaamisestaan sinulle?
  • Onko lapsi kertonut pelimaailmaan liittyvästä peloista? Mitä?
  • Onko lapsi oppinut jotain pelaamisesta? Mitä?
  • Milloin lapsi pelaa? Millaisissa tilanteissa? (odottaessaan jotain, ennen nukkumaanmenoa)
  • Onko lapsella pelaamista koskevia sääntöjä?
  • Millaisia asioita perheessä tehdään yhdessä iltaisin?

5-vuotiaan mediankäyttö

Viisivuotias lapsi ymmärtää entistä enemmän median tavoista kuvata todellisuutta. Lapsen on kuitenkin vaikea käsitellä sisältöjä, erityisesti jos ne ovat todentuntuisia. Todentuntuisesti esitetyt tapahtumat pelottavat lasta aiempaa enemmän, sillä hän osaa pohdiskella, mitä mistäkin asiasta voi seurata.

Lapsi ymmärtää, millaisia tapahtumia onnettomuuksien tai vaaratilanteiden taustalla on. Myös selvästi kuvitteelliset sisällöt voivat pelottaa, sillä lapsi eläytyy voimakkaasti tarinoihin ja samastuu mediahahmoihin. Olennaista lapsen kokemukselle ei ole vain se, onko nähty totta vai ei, vaan voisiko se olla totta. Viisivuotias vertaa median parissa saamiaan kokemuksia käsitykseensä todellisuudesta.

Keskustelu auttaa ymmärtämään mediaa

On tärkeää, että lapsi voi keskustella havainnoistaan vanhempien kanssa. Yhteinen mediankäyttö ja keskustelut tarjoavat mahdollisuuden tutustua lapsen kokemusmaailmaan. Kun vanhempi ymmärtää millainen merkitys medialla lapsen elämässä on, hän osaa paremmin tulkita lapsen puhetta ja käyttäytymistä.

Kun lapsi kertoo vanhemmalle median aiheuttamista tunteista ja ajatuksista, voidaan lasta yleisesti askarruttavia asioita yhdessä käsitellä. Viisivuotias on hyvin tiedonnälkäinen ja nauttii, kun voi pohdiskella ja oivaltaa uusia asioita yhdessä vanhemman kanssa.

Lapsi voi saada mediasta myös ideoita leikkiin. Leikki on lapselle tärkeää ja leikissä lapsi käsittelee itselle merkityksellisiä asioita.

Ikärajat

Viisivuotias lapsi saa katsoa sellaisia ohjelmia ja pelata sellaisia pelejä, jotka on merkitty kaikille sallitulla S-ikärajamerkinnällä. Televisio-ohjelmien, elokuvien ja pelien ikärajat eivät ole suosituksia, vaan kertovat lapsen ikätasolle haitallisesta sisällöstä. Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, joka on lastensuojelulaki. Ikärajojen tarkoituksena on suojella lasta ohjelmien ja pelien haitallisilta vaikutuksilta. Viisivuotiailla voi olla keskenään hyvin erilaiset taidot tulkita mediaa.

Vanhemman on huolehdittava, että tarjonta soveltuu lapsen ikäkauteen ja siihen, miten hän mediaan reagoi. Sallituissakin ohjelmissa voi olla hyvin lievää väkivaltaa, joissa ei kuitenkaan esiinny ruumiillista kipua, hyvin lieviä seksuaalisia sisältöjä, joissa saattaa olla syleilyä tai alastomuutta tai hyvin lievää ahdistavaa sisältöä, jotka ratkeavat nopeasti myönteisellä tavalla.

Mediankäytön säännöt

Lapsi on kiinnostunut elämän peruskysymyksistä ja etsii kysymyksiinsä vastauksia myös mediasta. Viisivuotias arvioi hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän eroa ja hakee vanhemmalta tukea pohdintoihinsa.

Yhteisiä keskusteluita voidaan käyttää apuna myös silloin, kun lapsen mediankäytön rajoituksista päätetään. Lapsen on helpompi hyväksyä vanhempien asettamat rajoitukset, jos hän ollut mukana keskustelemassa niistä ja saanut vanhemmilta perustelun säännöille. Tämä ei tarkoita, että lapsi voisi päättää mediankäytöstään itsenäisesti.

Yhdessä voidaan sopia, ettei ennen nukkumaanmenoa käytetä mediaa, jotta rauhoittumiselle jää aikaa tai että ruokapöydässä ei pelata. Vanhempien on huolehdittava mediankäytön kohtuullisuudesta, jotta lapsen leikille, ystäville, rentoutumiselle ja perheen yhdessäololle jää päivittäin aikaa. Mediankäytöstä päätettäessä on syytä myös pohtia sitä, miten muut perheenjäsenet käyttävät mediaa ja miten se vaikuttaa lapseen.

Vanhempien kannattaa seurata ja arvioida myös omaa mediankäyttöään. Onko mediaan käytetty aika pois lapselta? Lapsi kaipaa vanhemman läsnäoloa, turvaa ja yhdessä tekemistä.

Pohdittavaksi mediankäytöstä

  • Mikä on lapsen mielitekemistä? Miten lapsi osoittaa innostuneisuuttaan ja kiinnostustaan?
  • Katsooko lapsi ohjelmia televisiosta, tietokoneelta tai tabletilta?
  • Mikä on lapsen lempiohjelma ja -hahmo?
  • Näkyvätkö nämä jollain tavalla lapsen arjessa? (lelut, leikit, tavarat)
  • Minkä verran lapsi käyttää aikaansa ohjelmien katseluun?
  • Katsooko lapsi ohjelmia vanhempiensa kanssa? Entä sisarusten?
  • Jutteleeko lapsi näkemästään?
  • Onko lapsi kertonut mediaan liittyvistä peloista? Mitä?
  • Onko lapsi oppinut jotain mediasta? Mitä?
  • Milloin lapsi katsoo ohjelmia? (ruokailun aikana, ennen nukkumaanmenoa)
  • Onko lapsella katselua koskevia sääntöjä?
  • Onko lapsi osallistunut sääntöjen laatimiseen?
  • Pelaako lapsi tabletilla tai puhelimella?
  • Millaisia pelejä?
  • Pelaatko lapsesi kanssa?
  • Jutteleeko lapsi pelaamisestaan sinulle?
  • Onko lapsi kertonut pelimaailmaan liittyvästä peloista? Mitä?
  • Onko lapsi oppinut jotain pelaamisesta? Mitä?
  • Milloin lapsi pelaa? Millaisissa tilanteissa? (odottaessaan jotain, ennen nukkumaanmenoa)
  • Onko lapsella pelaamista koskevia sääntöjä?
  • Onko lapsi osallistunut sääntöjen laatimiseen?
  • Millaisia asioita perheessä tehdään yhdessä iltaisin?