Kiusaaminen

Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeitä puheita takanapäin tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Se merkitsee usein myös uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kiusaamistilanne ei ole koskaan tasa-arvoisten ja yhtä voimakkaiden nahistelua, vaan kiusattu on alakynnessä ja puolustuskyvytön suhteessa kiusaajaan.

Kiusaaminen koulussa

Kiusaamisen havaitseminen ja tunnistaminen eivät ole koulun henkilökunnalle helppoja tehtäviä. Tämä saattaa olla keskeisimpiä selityksiä sille, miksi oppilaat eivät koe koulun henkilökunnan voivan auttaa kiusaamistilanteissa.  Lue lisää.

Kiusaaminen päiväkodissa

Päiväkodeissa kiusaaminen on arkipäivää, mutta ilmiötä ei aina tunnisteta kiusaamiseksi.  Kiusaamiseen ei ole kiinnitetty aina riittävästi huomioita tai siitä ei ole käytetty kiusaamisen käsitettä. Ehkäisemällä kiusaamista päiväkodeissa voidaan vähentää myös koulukiusaamista. Lue lisää.

Nettikiusaaminen

Netti on paikka jossa voi myös kiusata ja tulla kiusatuksi aivan kuten koulussakin. Koulukiusaamisen siirtyminen nettiin ja sosiaaliseen mediaan on ikävää myös sen vuoksi, että lapsi tai nuori ei pääse karkuun kiusaamista edes kotona ja vapaa-ajallaan. Lue lisää.

Mitä kiusaamisesta seuraa?

Koulukiusaaminen on vakava riski niin kiusatuksi tulevien kuin kiusaavien lasten ja nuorten kehitykselle.  Lue lisää.

Mistä apua nuorelle?

Kiusaamisesta kertominen voi tuntua vaikealta. Voi olla syyllinen olo tai hävettää. Silti on tärkeää kertoa kiusaamisesta, jotta se saadaan loppumaan. Lue lisää

Lisätietoja

Nuorisotyön suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen, p. 075 3245 472.