Seksuaalinen häirintä

Sukupuolista häirintää on ei-toivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen, esimerkiksi halventava tai alentava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoleen liittyvä kiusaaminen, teot, jotka saavat tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi.

Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Ehdottelu, vaatiminen ja fyysinen koskeminen sekä raiskaus tai sen yritys ovat seksuaalista häirintää. Häirintää tapahtuu myös puhelimen ja netin välityksellä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi silloin kun sitä jatketaan, vaikka huomion kohde ilmaisisi sen olevan epämiellyttävää.

Kiusaamiseen voi liittyä stereotyyppisiä odotuksia

Kiusaamisen aiheena voi olla käytös, joka ei täytä odotuksia ”oikeanlaisesta” käyttäytymisestä. Kiusaajaakin voi hämmentää kysymys siitä, miksi pojan tanssiharrastusta täytyy pitää epäilyttävänä. Nuorille voi korostaa, että miesten ja naisten väliset erot ovat sidonnaisia kulttuuriin ja aikakauteen.

Yhteiskunnassa suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin on myös muuttuva. Heteroutta pidetään tavallisimpana seksuaalisena suuntautumisena, ja se nähdään sellaisena usein muita vaihtoehtoja normaalimmaksi ja toivotummaksi. Vähemmistöön kuuluvaan ihmiseen kohdistuu usein ennakkoluuloja. Kyseinen ominaisuus saatetaan hänessä nähdä päällimmäisenä ja siihen liitetään helposti kaavamaisesti tiettyjä muita piirteitä.

Useimmat nuoret pohtivat seksuaalista suuntautumistaan jossakin nuoruuden vaiheessa. Moni kokee sen määrittelemisen tärkeäksi, toiset kokevat määrittelyn tarpeettomaksi ja rajoittavaksi. Yhdenvertainen kohtelu ja kokemus siitä, että voi elää omana itsenään, on tärkeintä.

Toiveet ja odotukset tyttöjen ja poikien toiminnalle voivat myös olla erilaisia. Poikaa pyydetään apuun videotykin asentamisessa ja tyttöä siivoamisessa. Sukupuolen mukaan ryhmittelemällä opettaja voi huomaamattaan vahvistaa stereotypioita. Nuorten kasvattajana toimiessa voi kysyä itseltä, miten voin toimia, jotta en vahvistaisi tarpeettomasti stereotyyppisiä miehen ja naisen malleja.

Homottelu ja huorittelu ovat yleinen koulumaailman ilmiö

Nimittely, kuten homottelu ja huorittelu, on opittu keino välittää viestiä siitä mikä on sopivaa, normatiivista käyttäytymistä. Ilmaukset ovat vakiintuneet nuorten arkiseen toverilliseen puhutteluun. Sitä ei pidä hyväksyä, sillä ilmaisujen käyttäminen voi olla loukkaavaa myös muiden läsnäolijoiden mielestä. Kaikki halventaminen tai väheksyminen heikentää nuoren itsetunnon kehitystä. Nuorille muiden nuorten näkemys ja mielipiteet ovat tärkeitä ja siksi vertaisten ja oman ikäisten taholta tuleva pilkka satuttaa. On hyvä pohtia etukäteen vastauksia nimittelyyn ja miten siihen voi puuttua, myös nuorten kanssa yhdessä.

Tytön tai naisen huoraksi leimaamisessa on kyse eräänlaisesta demonisoinnista: huoraksi leimatusta voidaan kertoa ja uskoa mitä vain ja hänelle voidaan luvallisesti tehdä lähes mitä tahansa. Huoraksi leimatun kaikki tekemiset ovat yhteisön alituisessa tarkkailussa.

Huorittelulla ja homottelulla voidaan rangaista vääränlaisesta naiseudesta tai miehisyydestä kyseen-alaistamalla kohteen seksuaalisuus ja korostaen vallitsevia käsityksiä normaaliudesta. Tytöille ja pojille asetetut vaatimukset poikkeavat toisistaan, mikä näkyy myös huora- ja homo-sanojen sisällössä.

Huoraksi tai homoksi leimaaminen on mielivaltaista, eikä sillä yleensä ole mitään tekemistä henkilön todellisen seksikäyttäytymisen kanssa. Nimittely voidaan kohdistaa melkein keneen tahansa, mistä syystä tahansa.