Vihapuhetta ja vastapuhetta

MLL:n mediakasvatuksen lähtökohtana on lapsen oikeus median käyttöön turvallisesti. Olemme koonneet tälle sivustolle pohjustusta vihapuheen käsittelyyn oppitunnilla. Löydät täältä valmiita tehtäviä, joiden avulla syventää tietämystä vihapuheesta, sekä välineitä torjua vihapuhetta vastapuheella.  

Vihapuhe kaventaa sananvapautta  

Vihapuhetta on kaikki se mikä lietsoo, edistää ja levittää vihaa ja joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Vihapuheen tarkoituksena on jakaa ihmiset meihin ja heihin. Sillä pyritään hiljentämään ja pienentämään vastapuoli. Se voidaan naamioida huumoriksi ja netissä nopeasti jaettaviksi meemeiksi. Mukana on usein disinformaatiota, eli epäluotettavaa tietoa, jota levitetään vahingoittamistarkoituksella. Vihapuhe on sanallista tai sanatonta syrjintää ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. Se voi kohdistua etniseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, seksuaalisuuteen tai vammaan.  Vihapuheella pyritään hiljentämään vähemmistöjä ja ryhmiä, joilla on vähemmän yhteiskunnassa valtaa. 

Vihapuhetta puolustetaan usein sananvapauteen vedoten: eikö mitään enää saa sanoa? Mutta vihapuhe kaventaa ihmisten sananvapautta, koska sen tarkoituksena on hiljentää ja pelotella. Se voi esimerkiksi vaikuttaa siihen ketä me näemme julkisilla areenoilla puhumassa.  Kaikkea saa sanoa, kunhan muistaa kunnioittaa muita ihmisiä. Joskus vihapuhe voi olla rikos, kuten esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan, vainoaminen, syrjintä, kunnian loukkaus, laiton uhkaus ja uskonrauhan rikkominen. Lait yksin eivät poista vihapuhetta, vaan tätä varten pitää tehdä tietoista muutosta asenteissa koko yhteiskunnan tasolla.  

Vihapuheeseen netissä voi puuttua: 

  • Ottamalla kuvakaappauksen 
  • Ilmoittamalla ylläpitoon 
  • Tekemällä ilmoituksen poliisille 

Vihapuhetta vai kiusaamista? 

Vihapuhe ja kiusaaminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Kaikki kiusaaminen ei ole vihapuhetta, mutta vihapuhe voi olla kiusaamista. Kiusaamiselle ominaista on, että se on ryhmäilmiö ja liittyy usein siihen, että joku voi pyrkiä tavoittelemaan ryhmässä valtaa. Vihapuhe taas liittyy enemmän yhteiskunnan rakenteisiin ja saattaa olla anonyymia, vieraaseen ihmiseen osuvaa. Se kohdistuu ihmiseen ryhmän edustajana. Silloin se voi vaikuttaa aina laajempaan ryhmään, ei pelkästään yksilöön. Kiusaamiseen ja vihapuheeseen voivat purra kuitenkin samat keinot: empatian lisääminen, arvostava ryhmäkulttuuri ja toisen kunnioittava kohtaaminen.  

Kohti turvallisempaa tilaa 

Vihapuheen käsittely lähtee aina siitä, että luodaan turvallisemman tilan periaatteet. Se tarkoittaa sitä, että tehdään yhteiset pelisäännöt, joissa periaatteena on avoimuus ja syrjimättömyys ja sitoudutaan näihin. Turvallisempi tila ennaltaehkäisee syrjintää ja vihapuhetta. Tämä vaatii mahdolliselta ryhmän vetäjältä toiminnan seuraamista ja arvioimista. Jokainen osallistuja määrittää tilan turvallisuuden itse ja turvattomuuden tunteisiin on syytä tarttua rakentavasti. Turvallisemman tilan periaatteita voi luoda myös netin ja sosiaalisen median keskusteluihin.  

Turvallisemman tilan periaatteet  

Avoimuus – anna ihmisten itse määritellä sukupuolensa tai kulttuurinsa 

Mahdollista osallistuminen – varmista, että kaikki voivat osallistua itselle sopivalla tavalla ja tulevat ryhmässä kuulluksi 

Puutu häirintään – jos havaitset häirintää, tee selväksi, ettei sitä hyväksytä. Käy tilanne välittömästi läpi 

Kunnioita – anna muille tarpeeksi tilaa ja kunnioita heidän tunteitaan 

Ole valmis oppimaan – kaikki mokaavat joskus, mutta virheistä opitaan ja pyydetään anteeksi  

Vastapuhe on vihapuheen vastakohta 

Vastapuhe on inhimillistä ja empaattista ilmaisua. Vastapuheen tarkoituksena on tuoda esiin se, että jokainen ihminen on arvokas. Arkisissa tilanteissa vastapuhetta on se, että seisoo syrjinnän kohteen puolella. Esimerkiksi kun kuulet rasistista huutelua bussissa ja menet uhrin viereen ja kysyt, onko kaikki ok? Tarjoat suojaa ja osoitat toiminnalla, että on tärkeää puuttua tilanteeseen. Vastapuheenkäsite on syntynyt sosiaalisessa mediassa. Tarpeesta tuoda toinen näkökulma verkon vihapuheelle. Vastapuhe voi olla viesti tai tarina sosiaalisessa mediassa, kuva tai meemi, video tai vaikka podcast. Näiden kautta voi osoittaa myötätuntoa ja kertoa tarina. Sen tarkoituksena ei ole luoda vastakkainasettelua vaan löytää ratkaisuja ja tuoda esiin se, että suurempi joukko seisoo vihapuheen kohteen takana. Vastapuheella pyritään herättämään suuren yleisön mielenkiinto ja vallata keskustelutila myönteisellä puheella. Osoittaa, että joukossa on voimaa. 

Vastapuheessa vältetään suoraa vastausta vihapuheeseen. Tutkimukset osoittavat, että ihmisiin vaikuttaa voimakkaasti tunteelliset tarinat – ne herättävät empatiaa. Tarinoiden avulla voidaan saada muutos ajattelussa. Tarkoituksena on ottaa askel taaksepäin vihapuheesta ja pohtia mikä olisi se muutos, joka toivotaan tapahtuvan. Kertoa tarina vaihtoehdosta.  

Vinkkejä vastapuheelle 

  • Ole rohkea: herätä yleisön mielenkiinto! 
  • Yritä olla voimauttava ja innostava 
  • Pohdi mikä sanoma voisi tuoda muutoksen? 
  • Jätä tilaa katsojan tai kuulijan omalle tulkinnalle ja ajattelulle 
  • Tiivistä sanomasi muutamaan lauseeseen, näin saat terävän viestin ulos
  • Älä itse tuota vihapuhetta – Vastapuhe pyrkii ratkaisuun 
  • Älä uhriuta muita tai uhriudu itse. Muista voimauttaa kohderyhmää ja tuoda esiin parempaa ratkaisua! 
  • Älä saarnaa tai kerro valmista ratkaisua ongelmaan. Muutos tapahtuu askel kerrallaan  

Tehtäväkortit opetuksen tueksi

MLL:n tehtäväkortit ovat toiminnallisia tehtäviä, joita voi hyödyntää laajalti opetuksessa ja nuorisotyössä. Tehtäväkorteissa on toiminnallinen harjoitus ja sitä taustoittava teoriaosuus.

Tehtäväkorteista löydät valmiita harjoituksia vihapuheen käsittelyyn nuorten kanssa.

Euroopan unionin osarahoittama -logo

The contents of this publication are the sole responsibility of (name of the implementing partner) and do not necessarily reflect the opinion of the European Union.

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Aiheeseen liittyvät

Tehtäväkortit