Tukioppilastoiminta koulussa
Tukioppilastoiminnan juuret ulottuvat Yhdysvaltoihin, josta ohjelma tuotiin MLL:n toimesta Suomeen yli 50 vuotta sitten, vuonna 1972. Sen alkuperäinen tavoite oli tehdä päihdevalistusta nuorilta nuorille. Tutkimukset tukivat sitä, että vertaisen sanalla ja esimerkillä on vaikutusta.
Päihdevalistus on jäänyt taka-alalle, ja toiminnan painotus on siirtynyt tässä hetkessä nuoria puhuttaviin aiheisiin, kuten yksinäisyyden torjumiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn. Alkuajoista on kuitenkin säilynyt vertaistuen ja vertaisvaikuttamisen ajatus. Tukioppilastoiminnassa keskeistä on nuorten sitouttaminen kouluhyvinvointityöhön. Tukioppilastoiminnan perusajatuksena on toisia kunnioittava arvomaailma ja toimintatavat, joilla tavoitellaan hyvinvoivaa koulua kaikille nuorille.
Tänä päivänä tukioppilastoimintaa toteuttaa 93 % suomenkielisistä ylä- ja yhtenäiskouluista ja vuosittain noin 11 000 oppilasta toimii tukioppilaana. Ruotsinkielisestä sisarohjelmasta (Vänelevsverksamhet) vastaa Folkhälsan.
Tukioppilastoiminta on parhaimmillaan muiden ystävällistä huomioimista tavallisina koulupäivinä.
Tukioppilastoiminta on esimerkiksi oppilaiden tutustuttamista toisiinsa, koulun esittelyä uusille oppilaille, vertaistukea erilaisissa asioissa, yksinäisten pyytämistä mukaan ja kiusaamiseen puuttumista.
Lisäksi tukioppilaat voivat järjestää mukavia tapahtumia, joilla luodaan iloa koulupäiviin ja myönteistä ilmapiiriä. Tukioppilastoiminta vahvistaa vertaistuen keinoin nuorten osallisuutta, rakentaa turvallista kouluilmapiiriä sekä ennaltaehkäisee kiusaamisen lisäksi yksinäisyyttä.
Tukioppilastoiminta osallistaa oppilaat koulun hyvinvointityöhön. On arvokasta, että nuoret oppivat kantamaan vastuuta omasta yhteisöstään sekä opettelevat aktiivista toimijuutta. Jokaisella on omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja tehdä hyvää.
Valtakunnallista tukioppilastoimintaa ohjaavat yhteiset tavoitteet, arvot, laatusuositukset ja arviointimenetelmät. Tämä varmistaa tukioppilastoiminnan yhdenvertaisen toteutumisen eri puolilla Suomea.
Tukioppilastoiminnan käytännön toteuttamisessa on eroa koulujen välillä. Toimintaa suunnitellaan koulun ja oppilaiden tarpeista käsin ja tämä ohjaa toiminnan käytännön sisältöjä. Yhdessä koulussa keskitytään esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyyn, toisessa yhteisöllisyyden vahvistamiseen.
Koulujen rakenteet tukioppilastoiminnalle vaihtelevat ja esimerkiksi osassa kouluista tukioppilastoimintaa toteutetaan valinnaisaineena.
Tukioppilastoiminta valinnaisaineena
Monissa kouluissa tukioppilastoimintaa toteutetaan valinnaisaineena. Näin tukioppilaiden kouluttautumiseen sekä ohjaamiseen saadaan varattua riittävästi aika- ja ohjaajaresurssia. Tukioppilastoiminta voi olla joko lyhyt tai pitkä valinnaisaine.
Lyhyen valinnaisaineen aikana tukioppilaat koulutetaan ja oppilaat harjoittelevat tukioppilaana toimimista. Tukioppilaaksi haetaan erikseen lyhyen valinnaisaineen jälkeen.
Pitkässä valinnaisaineessa sekä kouluttautuminen että tukioppilaana toimiminen tapahtuu osana valinnaisainetta.
Lue lisää tukioppilastoiminnan toteuttamisesta valinnaisaineena.
Myös se, toteutetaanko tukioppilastoimintaa alakoulussa, yläkoulussa vai yhtenäiskoulussa ala- ja yläluokilla vaikuttaa siihen, millaista tukioppilastoiminta on ja ketkä tukioppilaina toimivat.
Tukioppilastoiminta yhtenäiskoulussa
Yhtenäiskoulujen tukioppilastoimintaan on olemassa erilaisia toimintamalleja.
Hyrynsalmen yhtenäiskoulun malli: Alakoulun tukarista yläkoulun tukariksi
Hyrynsalmen yhtenäiskoulussa tukioppilastoiminnan peruskoulutus järjestetään valinnaisaineena 5.–6.-luokkalaisille. Valinnaisaineessa oppilaat saavat tukioppilaan tehtävässä tarvittavat perustiedot ja -taidot.
Koulutuksen jälkeen polku tukioppilaaksi jatkuu luontevasti. Viidennellä luokalla valinnaisaineen käyneet voivat aloittaa seuraavana vuonna 6.-luokkalaisina alakoulun tukioppilaina. Kuudennella luokalla koulutuksen käyneet puolestaan siirtyvät 7. luokalle ja aloittavat tukioppilaina yläkoulussa. Näin toimintaan ei tule katkosta koulutusvuoden ja tukioppilaana toimimisen väliin.
Aiemmin valinnaisaine oli suunnattu 6.–7.-luokkalaisille. Seitsemäsluokkalaiset pääsivät aloittamaan tukioppilaina seuraavana vuonna, mutta kuudennella luokalla koulutuksen käyneille tuli seitsemännellä luokalla välivuosi ennen tukioppilaaksi ryhtymistä.
Uudesta mallista saadut ensimmäiset kokemukset ovat olleet lupaavia: lähes kaikki valinnaisaineeseen osallistuneet oppilaat halusivat jatkaa tukioppilaina. Tämä on erityisen merkittävää koulussa, jossa haasteena on aiemmin ollut riittävän tukioppilasjoukon saaminen mukaan toimintaan.
Samalla tukioppilaiden aktiivisimmat toimintavuodet painottuvat aikaisemmaksi. Koulussa on huomattu, että 9.-luokkalaisia voi olla vaikeampi saada innostumaan toiminnasta. Kun tukioppilaana aloitetaan jo 7. luokalla, tukioppilastoiminnalle jää kaksi kokonaista yläkouluvuotta. Yhdeksännellä luokalla oppilas voi jo halutessaan siirtyä toiminnasta sivuun.
Yhtenäistä:
- tavoitteet
- arvot
- laatusuositukset
- arviointi
Koulukohtaisesti sovellettavaa:
- mihin ilmiöihin koulussa juuri nyt vastataan
- mitkä toimintatavat painottuvat
- milloin ja miten tukioppilaat koulutetaan (esim. leiri, valinnaisaine)
- ketkä toimivat tukioppilaina
- miten työ rytmitetään koulun arkeen.
Tukioppilastoiminta tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä ja perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita. Toiminta vastaa laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin ja erityisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) sekä Osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).
Tukioppilastoiminta vastaa myös koulun toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteisiin sekä oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen. Tukioppilastoiminnalla voidaan myös edistää liikunnallista elämäntapaa mm. välituntitoiminnan ja tempausten kautta.
Laadukkaan toiminnan järjestäminen