Lämmitellään, luodaan ryhmään hauskaa tunnelmaa ja samalla suunnata ajatukset tunteisiin kivi-sakset-paperi-leikkiä varioivalla kilpailulla.

Tutustutaan tunnetta ilmaiseviin käsitteisiin sekä lisätään oppilaiden sanastoa, jolla kuvata omia tunteita parityöskentelyn avulla.

Harjoitellaan omien tunteiden tunnistamista pohtimalla eri paikkoihin liittyviä tunteita.

Huomataan erilaisten tunteiden suuri määrä sekä tunnistetaan ja nimetään omia tunteita itsenäisesti pohdiskellen ja ryhmäkeskustelulla.

Vahvistetaan itsetuntemusta ja ryhmähenkeä pohtimalla pienryhmissä jokaisen ryhmäläisen omia vahvuuksia ja ryhmän yhteisiä vahvuuksia.

Vahvistetaan itsetuntemusta ja ryhmähenkeä vaihtelemalla ryhmäläisten kanssa ominaisuuksista kertovia kortteja. 

Harjoitellaan toiseen ihmiseen keskittymistä, yhteistyötä, sanatonta viestintää ja toisen kohtaamista seuraamalla pareittain toisen liikkeitä peilikuvana.

Tutustutaan ja vapautetaan tunnelmaa harjoitellen samalla toisen kohtaamista pareittain.

Vahvistetaan itsetuntoa kertomalla itsestä ja omasta persoonasta eri näkökulmista.

Pohditaan omaa itseä ja itselle tärkeitä asioita valmiin monistepohjan avulla.

Käsitellään empatiaa ja tukioppilaan mahdollisuutta myötäelää koulun muiden oppilaiden erilaisia tilanteita mielikuvaharjoituksen avulla.

Pohtimaan tunnereaktioita ja niiden seurauksia esimerkkitilanteiden avulla.

Pohditaan yhdessä tai pienryhmissä, mitä kunnioittaminen on ja miten ottaa toiset huomioon.

Harjoitellaan pareittain kuuntelemista ja huomataan kuuntelemisen merkitys sekä koetaan, miltä tuntuu tulla kuulluksi.

Harjoitellaan puolensa pitämistä pareittain.

Harjoitellaan sanatonta viestintää ja toisen kohtaamista piirissä tehtävän leikin avulla.

Ideoidaan pienryhmissä erilaisia konkreettisia keinoja, joiden avulla tukioppilaat voivat lisätä koulun arkeen myönteistä vuorovaikutusta.

Harjoitellaan positiivista palautteen vastaanottamista ja antamista pienryhmissä.

Tutustutaan muihin ryhmäläisiin ja tuodaan esiin jokaisen erilaisia ominaisuuksia kertomalla vuorollaan jotain itsestä.

Tutustua muihin ryhmäläisiin ja tuoda esiin ryhmäläisten samanlaisia ja erilaisia ominaisuuksia tuolileikin avulla.

Tutustutaan muihin ryhmäläisiin ja ollaan vuorovaikutuksessa kaikkien kanssa.

Tuodaan esille moninaisuutta ja vahvistetaan ryhmähenkeä pohtimalla jokaisen erilaisia ominaisuuksia ja ryhmän yhteisiä ominaisuuksia.

Pohditaan itsenäisesti sekä pienryhmätyöskentelyn avulla omaa sosiaalista verkostoa ja sitä, millaiset ryhmät ovat itselle merkityksellisiä, innostavia ja tukea tuovia.

Määritellään yhteisesti omien kokemusten kautta, millainen on toimiva ja hyvä ryhmä.

Tehdään erilaisten väittämien avulla näkyväksi, miten eri tavalla ryhmän jäsenet kokevat oman ryhmänsä.

Havainnollistetaan roolien merkitystä ryhmässä rakentamalla pienryhmissä sanomalehtiä ja maalarinteippiä käyttäen mahdollisimman tukeva tuoli.

Vahvistetaan ryhmän luovuutta ja yhteishenkeä ja havainnollistetaan roolien merkitystä ryhmässä rakentamalla pienryhmissä paperiarkeista mahdollisimman korkea torni. 

Tarkastellaan ryhmään syntyneitä rooleja sosiometristen valintojen avulla valitsemalla joukosta henkilö, johon ohjaajan sanoma väittämä sopii omasta mielestä parhaiten.

Mietitään itselle ominaista tyyliä ohjata ryhmää ja omia vahvuuksia ohjaajana rakentamalla oma ohjaajakollaasi.

Pohditaan yhdessä laadittavien sarjakuvien avulla ryhmän ohjaamisessa eteen tulevia haastavia tilanteita.

Pohditaan ryhmään liittymistä muistelemalla omaa yläkoulun aloittamista mielikuvaharjoituksen avulla.

Kevennetään tunnelmaa ja pohditaan ryhmään syntyneitä normeja erilaisia tervehtimistapoja käyttämällä.

Pohditaan omaa toimintaa ryhmässä ja ryhmäpaineen vaikutusta neuvottelemalla pienryhmissä siitä, millainen olisi yhteinen varustelista autiolle saarelle.

Laaditaan yhteinen kuvaus sitä, mihin tukioppilaiden tulee kiinnittää huomiota ryhmän ohjaamisessa, ja ideoidaan hyvää yhteishenkeä lisäävää toimintaa.

Tutustutaan ja pohditaan pareittain asioita, jotka tekevät koulusta viihtyisän paikan.

Pohditaan omia kiusaamiseen ja koulussa viihtymiseen liittyviä asenteita ja keskustellaan niistä parin kanssa sekä yhteisesti vastaamalla kiusaamiseen liittyviin väittämiin.

Pohditaan omia kiusaamiseen ja koulussa viihtymiseen liittyviä asenteita väittämien avulla. 

Havainnollistetaan epäsuoraa kiusaamista piirissä tehtävän harjoituksen avulla, jossa piirin keskellä olija yrittää arvata, kuka johdattelee muita piirissä olijoita.

Kokeillaan miltä tuntuu joutua toisten suoran häirinnänteon kohteeksi estelemällä piirin keskellä olijaa pääsemään pois piiristä.

Pohditaan erilaisten nettikiusaamistilanteiden haitallisuutta ja ratkaisuehdotuksia niihin. 

Ideoidaan yhdessä ja harjoitellaan erilaisia keinoja tukea kiusattua ja osoittaa empatiaa.

Pyritään yhteistä haastetta ratkaisemalla mahtumaan ryhmänä mahdollisimman pieneen tilaan.

Pohditaan lyhytfilmin avulla kiusatun puolustamista.

Havainnollistetaan toiset huomioivan käytöksen merkitystä ja vastuunottoa liikkumalla koulutustilanteessa ohjaajan ohjeiden mukaisesti.

Havainnollistetaan toiset huomioivan käytöksen merkitys liikkumalla koulutustilanteessa ohjaajan ohjeiden mukaisesti.

Harjoitellaan keskittymistä ja yhdessä toimimista siirtämällä palloa ringissä eteenpäin koskematta siihen käsillä.

Pohditaan kiusatun puolustamista.

Arvioidaan tukioppilaiden toimintaa kiusaamista ehkäisevän työn näkökulmasta.

Ideoidaan tukioppilaiden toimintaa kiusaamisen ehkäisemiseksi osallistavia ideointimenetelmiä käyttäen.

Liitetään tukioppilaiden toiminta koulun muuhun kiusaamisen vastaiseen työhön laatimalla kirje opettajille ja oppilashuoltoryhmälle.

Vahvistetaan itsetuntemusta pohtimalla omia vahvuuksia ja esittelemällä niitä muille.

Tukioppilaspuun avulla hahmotetaan tukioppilastoiminnan kokonaiskuvaa, pohditaan tukioppilastoiminnan tavoitteita ja arvioidaan, onko toiminta tavoitteiden mukaista.

Tavoitteena on pohtia sivustakatsojan roolia ja vastuuta kiusaamistilanteessa.

Pohditaan, miten tukioppilas voi mennä kertomaan kiusaamisesta.

Suunnitellaan koulurauhapäivä omalle koululle. Tavoitteena kiinnittää huomio toiset huomioivaan käyttäytymiseen.

Tavoitteena huomata keinoja, joilla voi tukea koulunvaihtajaa.

Pohditaan median ja internetin roolia omassa elämässä lähtemällä mielikuvitusmatkalle omaan arkipäivään.

Keskustellaan nettikiusaamiseen liittyvistä asioista ja pohditaan, miten kiusaamista voisi ennaltaehkäistä. Keskustelun herättäjänä toimii video, jossa oppilaat kertovat aikuisille nettikiusaamistilanteista.

Pohditaan, mitä tapahtuisi, jos kukaan ei puuttuisi nettikiusaamiseen.

Suunnitellaan projekti, jossa kerätään tietoa nuorten netinkäytöstä oppilailta sekä koulun aikuisilta ja kerrotaan kyselyn tuloksista.

Pohditaan nettiä mielipiteen esittämisen ja vaikuttamisen kanavana.

Etsitään ja arvioidaan erilaisia nettivaikuttamisen keinoja.

Luodaan pelisäännöt hyvälle verkkokäyttäytymiselle.

Pohditaan jokapäiväisiä netinkäyttötilanteita ja niihin liittyviä valintoja.

Pohditaan, millaiset asiat saavat tuntemaan olon tervetulleeksi reaali- ja verkkomaailman yhteisöissä.

Pohditaan omia yhteisöjä verkossa ja sen ulkopuolella sekä yhteisöjen muodostumista ja sosiaalisten suhteiden solmimista.

Ideoidaan ja suunnitellaan koko koulun yhteistä, myönteistä nettikulttuuria edistävää toimintaa verkossa.

Pohditaan myönteisen nettikulttuurin edistämistä ja ehdotetaan yhteistyön aloittamista jonkin toisen koulun oppilaiden kanssa.

Pohditaan omien valintojen vaikutusta verkkoyhteisöissä ja mitä kaikkea hyvillä teoilla voi saada aikaan.

Rohkaistaan oppilaita pohtimaan omaa toimintaansa niin verkossa kuin reaalimaailmassa peilaamalla sitä tukioppilastoiminnan tavoitteisiin.

Omien Kaleidoskooppi-työkalujen kokoamisen lomassa keskustellaan omista mediankäyttötavoista, identiteetistä ja stereotypioista netissä. Tilaa tarvikkeet kaleidoskooppien rakentamiseen MLL:n verkkokaupasta

5. ja 6. vuosiluokille suunnatulla oppitunnilla ja välitunti-ideoilla tuetaan kasvokkaisissa ja mediavälitteisissä kohtaamisissa tarvittavia media- ja vuorovaikutustaitoja sekä rakennetaan koulun yhteisöllisyyttä.

#parastameillä-videotyöpajoissa “leikitään” tubettamista. Se on moderni roolileikki nuorille tutulla alustalla. Leikkimällä oppii tärkeitä taitoja, kuten kykyä kuvitella, joka on kaiken luovuuden lähtökohta.

Keskustellaan mediataidoista ja tunnistetaan erilaisia netinkäyttötapoja piirroshahmojen avulla.

Tarkastellaan omaa mediankäyttöä kelloharjoituksen avulla.

Keskustellaan erilaisista pelaamiseen liittyvistä säännöistä ja pohditaan mitä hyötyä säännöistä on esimerkkisääntöjen avulla.

Eläydytään erilaisiin mediankäyttötilanteisiin ryhmätehtävällä.

Pohditaan videon avulla, miten netissä voi osoittaa empatiaa.

Tunnistetaan ja nimetään erilaista loukkaavaa kohtelua.

Suunnitellaan mediaan liittyvä mielipidekysely kummitunnille.

Pohditaan kuvien käyttöä koulun yhteishengen lisäämiseksi ja tehdään omat meemit.

Tutustutaan pelien ikärajamerkintöihin ja pohditaan ikärajojen merkitystä.

Kuvat ovat tapa ilmaista itseään ja joskus asioita on helpompi sanoa kuvalla kuin tekstillä. Kuva voi kuitenkin kertoa huomaamatta enemmän asioita kuin haluaisi. Tehtävässä harjoitellaan Nuortennetin testin avulla tunnistamaan hyvän kuvan ominaisuuksia.

Pohditaan videoiden julkaisemiseen liittyviä näkökulmia ja analysoidaa tubettajien toimintatapoja.

Tutustutaan myönteiseen nettikulttuuriin ja osallistutaan Nuortennetin sisältöihin.

Liikutaan janalla netinkäyttöön ja netissä tapahtuvaan kiusaamiseen liittyvien väittämien mukaan

Jutellaan netinkäytön herättämistä ajatuksista ja tunteista hymiöiden avulla

Ideoidaan ja keskustellaan pienryhmissä erilaisia keinoja tehdä pieniä empaattisia tekoja verkossa ja kasvokkain

Käsitellään myönteisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia nuorten suosimissa nettipalveluissa

Käsitellään nettikiusaamisen syitä ja seurauksia pienryhmissä piirrettävän puun avulla

Työskennellään nuorten käyttämiin sosiaalisen median kanaviin liittyvien esimerkkitapausten parissa ja etsitään ratkaisuja kiperiin nettitilanteisiin ja nettikiusaamiseen

Pohditaan videon avulla, miten omasta hyvinvoinnista voi huolehtia digiajassa.

Pohditaan videon avulla, miten hyvinvointia ja myönteistä vuorovaikutusta voi rakentaa peleissä ja niiden ulkopuolella.

Pohditaan videon avulla millaisia mahdollisuuksia digitaalisuus voi tuoda vuorovaikutukseen ja miten media näyttäytyy kotona.

DIGIFIT-treeniharjoitusten avulla tarkastellaan mediankäytön vaikutuksia omaan hyvinvointiin ja kokeillaan erilaisia tapoja vähentää digitaalista kuormitusta ja tykyttävää teknostressiä.

DIGIFIT-treeniharjoitusten avulla tarkastellaan mediankäytön vaikutuksia omaan hyvinvointiin ja kokeillaan erilaisia tapoja vähentää digitaalista kuormitusta ja tykyttävää teknostressiä.

Keskustellaan videon avulla turvallisesta netinkäytöstä ja siihen liittyvistä asioista ja pohditaan, miten nuori voi toimia, jos kohtaa netissä ikävää käytöstä tai häirintää.

Pohditaan ja keskustelleen videon avulla mitä algoritmit ovat ja miten ne vaikuttavat mediankäyttöömme.

Keskustellaan videon avulla kodin mediakasvatukseen liittyvistä asioista ja pohditaan, miten vanhempi voi opettaa lapselle tasapainoista mediankäyttöä.

Keskustellaan kodin mediakasvatukseen liittyvistä asioista ja pohditaan, miten mediankäyttö vaikuttaa lapsen oppimiseen.

Keskustellaan videon avulla kodin mediakasvatukseen liittyvistä asioista ja pohditaan, miten vanhempi voi opettaa lapselle tasapainoista mediankäyttöä.

Keskustellaan lapsen tunne- ja vuorovaikutustaidoista ja pohditaan miten mediankäyttö vaikuttaa niiden kehitykseen.

Keskustellaan videon avulla seksuaalisesta häirinnästä ja pohditaan, miten nuori voi toimia, jos kohtaa häirintää.

Tutustutaan ja keskustellaan digihyvinvointibingoruudukon avulla ryhmän jäseniin sekä digihyvinvointiin liittyviin näkökulmiin.

Pohditaan ja keskustellaan bingoruudukon avulla nettikiusaamiseen ja loukkaavaan kohteluun liittyvistä näkökulmista.

Oppituntimallin tavoitteena on tukea tasapainoista ja hyvinvointia tukevaa mediankäyttöä sekä vahvistaa mediavälitteisissä kohtaamisissa tarvittavia media- ja vuorovaikutustaitoja.

Oppituntimallin tavoitteena on tukea toisia kunnioittavaa mediankäyttöä sekä vahvistaa mediavälitteisissä kohtaamisissa tarvittavia media- , tunne-, ja vuorovaikutustaitoja.

Oppituntimallin tavoitteena on tukea hyvinvointia edistävää mediankäyttöä sekä kiinnittää huomiota arjen hyvinvoinnin peruspilareihin, riittävään nukkumiseen ja liikuntaan

Oppituntimallin tavoitteena on auttaa tunnistamaan miten omaa ja muiden hyvinvointia ja myönteistä vuorovaikutusta voi rakentaa digitaalisissa peleissä ja niiden ulkopuolella.

Tavoitteena tunnistaa vihapuheessa esiintyviä rooleja, esimerkiksi kiusaaja, uhri ja kommentoija.

Mietitään, millaiset keskusteluryhmissä annetut kommentit ovat asiallisia. Tavoitteena huomata tulkinnan vaikeus, kun kommentoijan ilmeitä ja eleitä ei näe.

Toiminnallinen harjoitus, jossa pohditaan arkisia tilanteita, joissa kukin on nähnyt tai kuullut rasistista käytöstä tai syrjintää. Ymmärretään, mitä rasismilla tarkoitetaan ja mitä haittaa siitä on rasismin kohteille ja pohditaan omaa käytöstä yhdenvertaisuuden ja syrjinnän näkökulmasta.

Keskustelutehtävässä pohditaan, miten vihapuhe ilmenee arkitilanteissa ja miten se vaikuttaa vihapuheen kohteeseen, puhujaan ja muihin ihmisiin. Pohditaan sitä, miten omaa puhetapaa voi korjata ja miten voi puuttua tai reagoida kuullessaan epäasiallista puhetta.

Saada tietoa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta ja purkaa heihin liittyviä myyttejä.

Pohditaan, miten voidaan luoda ympärille myönteistä ilmapiiriä ja toimia hyväksyvästi ja kunnioittavasti toisia kohtaan. Oppilaat ymmärtävät, että omalla toiminnalla on vaikutusta ympärillä oleviin ihmisiin.

Harjoitellaan rakentavaa mielipiteen ilmaisua, toisen kuuntelemista ja pyrkimistä toisen mielipiteen ymmärtämiseen. Oppilaat ymmärtävät, miten tärkeää on, että oma ja toisen näkemys tulee kuulluksi.

Pohditaan ryhmissä miellekartan avulla, millaisia hyviä vaikutuksia on yksilölle itselleen ja hänen ympärillä oleville ihmisille, jos ryhmässä on hyvä olla. Entä mitä vaikutusta on sillä, jos ei koe olevansa tervetullut, eikä pääse osaksi ryhmää.

Eläydytään tilannekuvausten avulla uuteen ympäristöön tutustuvien kokemuksiin.

Oppilaat asettuvat pakolaisnuoren asemaan ja ymmärtävät, miksi omasta maasta voi joutua lähtemään. Luetaan kahden pakolaisnuoren tarinat. Eläydytään heidän asemaansa ja pohditaan, miten muut oppilaat voivat tukea tulijaa.

Pohditaan syrjintää sisältäviä tilanteita koulussa ja harjoitellaan draaman keinoin epäkunnoittavaan ja syrjivään kohteluun puuttumista.

Eläytyä toisen ihmisen elämäntilanteeseen roolileikin avulla.

Arvioidaan oman koulun tukioppilastoiminnan yhdenvertaisuutta ja osallistavuutta suunnitteluruudukon avulla.

Oppilaat toteuttavat matalan kynnyksen harjoituksia, johoihin kuka tahansa voi osallistua.

Tukioppilaat suunnittelevat ja pitävät kummitunnin nuoremmille oppilaille rasisminvastaisuudesta ja kunnioittavasta kohtaamisesta. Nuoremmat oppilaat saavat tietoa maahanmuutosta.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on konkretisoida jonkin tilanteen herättämiä ajatuksia ja kehollisia reaktioita ja niiden yhteyttä käyttäytymisen valintoihin.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on itselle tärkeiden asioiden kirkastaminen ja havainnollistaminen.

Korttitehtävän tavoitteena on itselle tärkeiden asioiden kirkastaminen ja havainnollistaminen.

Piirrostehtävän tavoitteena on hyvinvoinnin kokonaisuuden kirkastaminen.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on hyvään elämään liittyvien tekojen ja valintojen pohdinta.

Parikeskustelun tavoitteena on hyvinvoinnin tekojen konkretisointi arjessa.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on kontrollointipyrkimysten havainnollistaminen.

Paritehtävän tavoitteena on konkretisoida mielen puheen vaikutusvaltaa sekä havainnollistaa sitä, miten voimme oppia etäännyttämään itseämme siitä havainnoivan näkökulman avulla.

Mielikuva- ja kirjoitusharjoituksen tavoitteena on konkretisoida mielen puheen vaikutusvaltaa sekä havainnollistaa sitä, miten voimme oppia etäännyttämään itseämme siitä havainnoivan näkökulman avulla.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen havainnoimalla omaa hengitystä.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen eri aistien (tunto-, kuulo-, hajuaisti) avulla.

Pallohieronnan tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen tuntoaistin avulla.

Liikunnallisen tietoisuusharjoituksen tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen liikkeen avulla.

Liikunnallisen tietoisuusharjoituksen tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen liikkeen avulla.

Harjoituksen tavoitteena on havainnollistaa tietoista syömistä ja siihen liittyvää kokemusta vastakohtana ei-tietoiselle ja automaattiselle syömiselle.

Pohditaan, miten suhtautua eri lähteistä saatavaan tietoon päihteistä.

Testataan omaa tietämystä kannabiksesta ja saadaan perustietoa kannabiksen käytön haitoista.

Saadaan perustietoa siitä, mitä nuuska on ja mitä haittaa sen käytöstä on.

Tutustutaan muutamiin alkoholiaiheisiin lukuihin toiminnallisen harjoituksen kautta.

Pohditaan mainoslauseita ja askarrellaan julisteita päihteettömyyden hyvistä puolista.

Pohditaan sellaisten juhlien riskejä, joissa käytetään päihteitä ja joihin kutsutaan tuntemattomia.

Pohditaan, miten toimia hankalissa päihteisiin liittyvissä tilanteissa.

Keskustelutehtävä alkoholimyrkytyksestä ja siitä, miten pitäisi toimia, jos joku sammuu.

Janatehtävän avulla keskustellaan aikuisten alkoholin käytöstä ja pohditaan, mistä nuori saa apua, jos oman vanhemman alkoholin käyttö huolestuttaa.

Eläydytään koulua vaihtavan oppilaan ajatuksiin ja tunteisiin kokoamalla ryhmissä hänen mahdollisia ajatuksiaan ajatuskupliin.

Harjoitellaan draaman avulla, miten kouluun tuleva uusi oppilas otetaan vastaan.

Tutustutaan ryhmissä näyttelykävelyn avulla viiteen erilaiseen koululaisen sisäilmasta oireiluun liittyvään pulmaan.

Tutustutaan koulun omiin tukipalveluihin sekä paikallisiin ja valtakunnallisiin tukipalveluihin pohtimalla ja MLL:n Nuortennettiä (nuortennetti.fi) hyödyntämällä.

Analysoidaan työpaikkailmoituksen tekstiä ja selvitetään omaa osaamista.

Analysoidaan oikea työpaikkailmoitus ja tehdään oma osaamisperustainen CV.

Harjoitellaan menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden tarkastelua verkkotehtävien avulla. Tehtävät soveltuvat 3-6 vuosiluokille.

Tutustutaan vapaaehtoistoimintaan tuottamalla mediasisältöjä Nuortennettiin

Keksitään ryhmälle kaveriaiheinen laulu, joka kuvastaa hyvää kaveruutta ja kaikkien mukaan ottamista.

Pohditaan hyvää kaveruutta tekemällä kaveruudesta kollaasit ja mietitään mitä kuvat kertovat kaveruudesta.

Pohditaan hyvän kaverin tuntomerkkejä ja keskustellaan siitä, miten toimitaan silloin, jos hyvän kaveruuden tuntomerkit eivät toteudu.

Tutustutaan toisiin harjoittelemalla erilaisia tervehtimistapoja.

Pohditaan miten voi auttaa ja osoittaa empatiaa toiselle sarjakuvaharjoituksen avulla.

Pohditaan omia vuorovaikutustaitoja kaverilauseiden avulla.

Kartoitetaan oman koulun paikkoja ja tilanteita, joissa voi tuntea itsensä yksinäiseksi. Pohditaan, mitä voi tehdä, jos näkee koulussa yksinäisiä oppilaita.

Pohditaan mitä yksinäisyys on ja miltä se tuntuu.

Herätellään pohtimaan toisten huomioimista toiminnallisen harjoituksen avulla.

Tehdään kummioppilashahmot pahvista ja jutellaan, millainen on hyvä kummioppilas ja millaisia tekoja hyvä kummioppilas tekee.

Pohditaan mitä kummioppilastoiminnassa voidaan tehdä, jottei kukaan jää koulussa yksin.

Suunnitellaan pienemmille kummituntia aiheesta hyvä kaveri.

Tutustutaan toisiin, harjoitellaan tuntemaan toisten nimiä ja ryhmäydytään.

Ryhmäydytään kivan juoksuleikin avulla.

Harjoitellaan erilaisia moikkauksia ja mietitään samalla tervehtimisen merkitystä.

Harjoitellaan erilaisia moikkauksia ja mietitään samalla tervehtimisen merkitystä.

Jutellaan toisten huomioimisesta ja eläydytään sarjakuvan avulla toisen mielen maisemaan. Pohditaan moikkauksen ja pienten hyvien tekojen merkitystä.

Pohditaan erilaisia yksinäisyyteen ja kiusaamiseen liittyviä tilanteita koulun arjessa ja mietitään, mitä itse voi tehdä tukeakseen muita.