Lapsen tunteiden säätelyssä auttaminen

Keskeisiä kaveritaitoja ovat omien ja toisten tunteiden tunnistamiseen ja huomioimisen liittyvät taidot sekä kyky empatiaan (myötätuntoon). Lapsi oppii vanhemman avulla vähitellen säätelemään tunteitaan ja hallitsemaan käyttäytymistään. Lapsen kyky säädellä tunteitaan alkaa kehittyä vauvasta lähtien turvallisen hoivaajan avulla.

Vanhempi toimii sopivana peilinä lapsen tunteille ja osoittaa sanoillaan, äänensävyllään, ilmeillään tai kosketuksellaan lapselle, että tavoittaa tämän tunnetilan ja kokemuksen, vaikka vanhemmalla itsellään on eri tunne ja kokemus. Jos lapsi on hätääntynyt tai kiukkuinen, vanhempi voi todeta sen lapselle (”sinuun sattui, se kiukuttaa…”). Samalla voi osoittaa omalla rauhallisuudella ja lämpimällä suhtautumisella, ettei mitään suurta hätää ole. Joskus aikuisen on hyvä ottaa hetken aikalisä ennen kuin alkaa käsitellä lapsen tilannetta.

Onko sinun vanhempana helppo osoittaa lapselle myötätuntoa?

Empaattinen ja rauhallinen suhtautuminen on tärkeää erityisesti silloin, kun lapsi on tunnekuohun vallassa tai osallinen riitoihin, rajojen kokeiluun tai kiusaamiseen. Jämäkkyys ja rajojen asettaminen ovat tärkeitä, mutta aikuisen vihaisuus voi viedä lapsen tilaan, jossa hän ei kykene huomioimaan sen enempää omia kuin toistenkaan ajatuksia ja tunteita. Hyvä muistisääntö on: lapsen kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta niiden sopivaa ilmaisua on opeteltava.

Jokainen vanhempi yllättyy joskus omien tunnereaktioidensa voimakkuudesta. Vanhemman vahva tunne johtaa äkkipikaiseen reagointiin tai liian nopeisiin tulkintoihin lapsen käytöksestä. Vanhempana on hyvä miettiä rakentavia, ei-pelottavia tapoja ilmaista omia hankalia tunteitaan kuten suuttumusta, ärtymystä tai suurta huolta. Kun pysähtyy hetkeksi (esimerkiksi 10 sekuntia) tunnistamaan omat tunteensa ja ajatuksensa, on helpompi miettiä sopivaa reagointitapaa lapsen käytökseen.

Lapsen kehitykselle on tärkeää, että vanhempi pyrkii ymmärtämään sekä lapsen käyttäytymistä että hänen kokemuksiaan ja yrittää löytää uusia näkökulmia ja selityksiä sille, miksi lapsi toimii niin kuin toimii ja mitä hän ehkä yrittää viestiä.  Myös pienen lapsen sosiaalisten taitojen kehittyminen pohjautuu lapsen ja vanhemman väliseen hyvään vuorovaikutukseen. Kun lapsi saa omassa perheessään ymmärrystä ja empatiaa, auttaa se häntä oppimaan myös toisten ihmisten huomioimista ja toimimaan kaverien kanssa.

Vanhemman itsearviointilomake auttaa miettimään, miten ohjaat ja tuet lasta. Sen avulla voit myös pohtia, millainen vanhempi haluat olla? Tarkastele, mitkä asiat koet vahvuuksinasi (arviot 3 ja 4) ja missä asioissa haluat kehittyä? Nämä olivat niitä kohtia, joissa annoit luvun 1 tai 2. Kiinnitä näihin asioihin huomioita, kun olet lapsen kanssa. Löydät itsearviointilomakkeen tämän sivun lopusta ladattavista aineistoista.

Pohdi tunteita ja eri näkökulmia lapsen kanssa

Aikuinen voi ohjata pieniä lapsia tunteiden säätelyssä ja toisten myötätuntoisessa kohtaamisessa monin tavoin. Lapsi oppii toimimaan omien tunteiden kanssa, kun vanhemmat ja muut hoivaajat jakavat tunnetiloja hänen kanssaan.  Lapsen kanssa voi harjoitella tunteiden tunnistamista, ystävällisiä tekoja ja myös toisen näkökulman pohtimista erilaisissa arkipäivän tilanteissa, leikkien sekä ystävyyttä ja tunteita käsittelevien tarinoiden tai kuvien avulla. Myös keskustelu luetuista saduista tai lastenohjelmista ja peleistä voi olla hyödyllistä. Pohtikaa yhdessä esimerkiksi:

  • Mitä sadussa/ohjelmassa/pelissä tapahtuu?
  • Millainen tunnelma oli?
  • Mitähän sadun lapset mahtoivat ajatella tai tuntea? Millaisia toiveita tai pelkoja heillä oli?
  • Millaisia ilmeitä heillä oli?
  • Mistä he tykkäsivät? Miksi / miksi ei?
  • Mitä sinä olisit tehnyt samassa tilanteessa?
  • Miten tarina sinusta jatkuisi?

Ladattavat aineistot