Erilaisia oppismisvaikeuksia

Muistivaikeudet

Muisti voidaan jakaa pitkä- ja lyhytkestoiseen muistiin sekä työmuistiin. Lyhytkestoisesta muistista on mahdollista palauttaa tieto mieleen välittömästi. Kielelliselle kehitykselle lyhytaikainen muisti ja erityisesti lyhytaikainen kuulomuisti on tärkeää. Pitkäkestoiseen muistiin tallentuva tieto on luonteeltaan pysyvää.

Ihmiset voidaan jakaa teoriassa eri mieltämistyyppeihin sen mukaan, miten he kokevat, mieltävät asioita. Tämä ilmenee usein selvimmin muistin alueella. Käytännössä useimmat ihmiset ovat kuitenkin ns. sekatyyppejä.

Lapsi voi hahmottaa maailmaa näkömielteen avulla. Jos näkömuisti on heikko, on hänen vaikea muistaa ja ymmärtää näkemäänsä.

Lapsi voi hahmottaa maailmaa kuulomielteen avulla. On todettu, että niillä lapsilla joilla on vaikeuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa, on usein erittäin heikosti kehittynyt kuulomuisti, vaikkakin lapsen kuulossa ei ole vikaa. Hän saattaa yhtenä päivänä muistaa jo opitun asian, esim. kertotaulun, toisena päivänä hän on kuin ei olisi koskaan siitä kuullutkaan. Lapsen on vaikea muistaa leikkeihin ja peleihin liittyviä sääntöjä, tehtäviin liittyviä ohjeita, joten hän jää usein ulkopuolelle.

Lapsi voi painaa mieleen asioita aistimustensa varaan, joita hän saa ruumiinliikkeiden ja lihastoimintojen avulla.

Lukivaikeudet (lukihäiriö)

Lukemaan oppimisen yhtenä perusedellytyksenä on kyky ymmärtää, että puhuttu kieli koostuu sanaakin pienemmistä yksiköistä. Lukutaidon kehittyessä tieto kielen merkityksestä, rakenteista sekä kielenkäytöstä tukevat lukemisen ja kirjoittamisen sujumista, luetun ymmärtämistä sekä tekstin tuottamista.

Ensimmäisen kouluvuoden aikana suurin osa lapsista oppii lukemaan ja he saavuttavat nopeasti taidoissaan ne lapset, jotka ovat osanneet lukea jo ennen koulun alkamista. Ennen toisen luokan alkua n. 6 %:lla lapsista on lukemaan oppimisen vaikeuksia. Pojilla hankaluuksia on viisi kertaa enemmän kuin tytöillä.

Lukivaikeudesta on kyse silloin, kun lapsi on älykkyydeltään normaalitasoinen, hänen kuulo- ja näköaistinsa ovat kunnossa, mutta hänen lukemis- ja kirjoittamissuorituksensa eivät vastaa hänen lahjakkuustasoaan: lapsen suullinen ilmaisu on heikkoa, siinä on rakenteellista epävarmuutta, lapsen kirjoittamassa tekstissä on kirjoitusvirheitä, sanavalinnan huteruutta, sanajärjestysvirheitä, virkkeen hahmottaminen ja välimerkkien käyttäminen on epävarmaa, ison ja pien alkukirjaimen käytössä on horjuvuutta, yhdyssanoja on vaikeata hahmottaa. Ongelman kulmakivi on sanan tunnistamisessa.

Myöhemmin vaikeus näyttäytyy takkuavana, virheellisenä lukemisena ja kirjoittamisena, sanavarasto on niukka, sanojen ja käsitteiden ymmärtäminen on vaikeaa ja niiden käytön hallinta hankalaa.

Keskittymisvaikeudet

Lasten tarkkaavaisuudessa on luonnostaan huomattavia eroja, joihin vaikuttavat lapsen vireystila, kiinnostuksen kohteet ja henkilökohtaiset resurssit. Tarkkaavaisuuden ongelmat nousevat esiin erityisesti ryhmätilanteissa. Opettajien arvioiden mukaan häiriöitä esiintyy noin 15 %:lla lapsista. Tarkkaavaisuuden häiriöitä on todettu 6 %:lla pojista ja 4 %:lla tytöistä. Tarkkaavaisuuden ongelmien taustalta saattaa löytyä keskushermoston toiminnallisia häiriöitä.

Koulun aloittamisen kynnyksellä lapsi pystyy keskittymään johonkin tiettyyn tehtävään ja osaa olla huomioimatta ympäristön kannalta epäolennaisia ärsykkeitä. Lapselle, jolla on tarkkaavaisuuden ongelmia, tuottaa vaikeuksia kiinnittää huomiota yksityiskohtiin tai hän tekee huolimattomuusvirheitä. Hän ei kykene keskittymään ja suunnittelemaan toimintaansa, työn alkuun pääseminen saattaa olla vaikeaa. Lapsi välttelee koulutehtävien ja kotiläksyjen tekemistä ja uupuu pitkissä tehtävissä. Olennaisen erottaminen epäolennaisesta on vaikeaa. Hän saattaa vaipua omaan haavemaailmaansa, ajatuksiinsa, mietteisiinsä kesken kaiken. Saattaa tuntua, että hän ei kuuntele, mitä hänelle sanotaan, ei kuuntele ohjeita loppuun asti. Hänen keskittymisensä herpaantuu herkästi, jos jokin ulkopuolinen ärsyke saa hänen huomionsa ja tehtävissä tarvittavat esineet katoavat helposti. Keskittymisvaikeudet heijastuvat kaikkeen lapsen toimintaan ja heikentävät koulumenestystä.

Motorinen levottomuus

Ensivaikutelma lapsesta on, että hän on levoton. Lapsen on mahdotonta pysyä paikoillaan. Hän liikuttelee hermostuneesti käsiään ja jalkojaan, kiemurtelee istuessaan. Lapsi tekee tehtävät nopeasti ja hosuen, joskus tehtävään tarvittavat tavarat katoavat niin, ettei asioiden loppuunsaattaminen ole mahdollista. Lapsen huomio kiinnittyy herkästi kaikkeen epäolennaiseen. Lapsi puhuu lähes jatkuvasti ja saattaa tokaista vastauksen ennen kuin kysymystä on kunnolla edes esitetty. Leikin leikkiminen alusta loppuun asti rauhallisesti on mahdotonta. Lapsi menee kuin tuulispää kohti uusia leikkejä.

Joskus tuntuu siltä, että lapsi ei kuuntele, mitä hänelle sanotaan. Oman vuoron odottelu peleissä tai leikeissä on lapselle hankalaa, hän ei jaksa keskittyä siihen. Lapsi juoksentelee tai kiipeilee sopimattomissa tilanteissa.

Koulussa tämän tyyppiset vaikeudet korostuvat. Lapsen myönteisiä puolia vahvistamalla voidaan vaikeuksia helpottaa.

Hahmotusvaikeuksia

Hahmottaminen on aistien välityksellä tapahtuvaa keskushermoston luomaa käsitystä tai kuvaa eteen tulevista asioista. Hahmotusvaikeudessa on kyse tämän prosessin puutteellisuudesta tai vääristyneestä kuvasta, vaikka aistit toimivat normaalisti. Olennaisen havaitseminen epäolennaisesta vaikeutuu ja kokonaiskäsitys jää puutteelliseksi tai vääristyy.

Lapsen saattaa olla vaikeata tulkita näkemäänsä oikein. Hän ei erota kuviota taustastaan, muotoja ja suuntia toisistaan, esim. b ja d menevät sekaisin. Lapsen saattaa olla hankala hahmottaa kuultu viesti oikein. Lapsi ei erota toisistaan äänteitä tai samankaltaisia ääniä, myös sanojen tai jopa käsitteiden ymmärtäminen kokonaisissa lauseissa voi tuottaa vaikeuksia.

Kuullun hahmottamisen vaikeudet voivat hidastaa puheenkehitystä. Lapsen saattaa olla hankalaa arvioida kuinka lujasti kaverista voi ottaa kiinni, tai hän itse reagoi odottamattoman voimakkaasti tai heikosti kosketukseen. Saattaa olla, että hän ei tiedosta, mitä kehonosaa kosketetaan. Lapsella voi esiintyä hankaluutta suorittaa asioita vain tuntemustensa perusteella, ilman näköhavaintoa. Pukeminen voi tuottaa vaikeuksia, uusien liikkeiden oppiminen on hankalaa.

Joillekin lapsille suunnan, välimatkan, hahmottaminen on vaikeaa. Lapsi saattaa törmäillä tuoleihin, kaataa maitolasin. Kellon, viikonpäivien, kuukausien oppiminen on vaikeaa. Käsitteet eilen ja tänään ovat vaikeita hahmottaa.

Ongelmat hienomotoristen taitojen kanssa

Käveleminen, juokseminen, hyppiminen, kiipeily, pallon heittäminen ja kiinniottaminen ovat taitoja, joita lapsi on harjoitellut jo pitkään ja joiden hallitseminen luo pohjaa tarkkuutta vaativien tehtävien suorittamiseen. Jos lapsi ei mielellään osallistu liikunnallisiin leikkeihin, on kömpelö, törmäilee, kaatuilee, esineet putoavat käsistä, esineeseen tarttuminen ja irrottaminen tuottavat vaikeuksia, lapsen saattaa olla vaikea hahmottaa omaa kehoaan.

Kömpelyys hallitsee kehon liikkeitä ja liikkeiden suuntaaminen on epävarmaa. Myös tasapainon hallinta saattaa olla heikkoa. Tehtävät ja leikit keskeytyvät ja häiriintyvät, kun hän menettää otteensa, rikkoo tekemänsä ja saa kielteistä huomiota leikkitovereiltaan.

Lapsen hienomotoriset taidot ovat osa hänen kokonaismotorista kypsymistään ja hänen kokonaispersoonallisuuttaan. Lapsen on opittava jokainen liike ja toistettava sitä lukuisia kertoja ennen kuin pystyy tekemään sen ilman suurempia ponnisteluita. Toiset lapset tarvitsevat siihen hyvin pitkän ajan, sekä eri aistien välityksellä tapahtuvaa lisäkokemusta ja tukea, toisilta kaikki sujuu vaivattomasti ja helposti.

Käden ja silmän välinen yhteistyö toimii perustana kirjoittamiselle sekä muille hienomotoriikkaa vaativille tehtäville, kuten esim. saksien käytön oppimiselle, pukeutumiselle, napittamiselle, kengännauhojen solmimiselle. Lapsi, jolla on hienomotorisia ongelmia, kokee em. tekemiset vaikeina. Hänelle ruokailuvälineiden käsittely tuottaa vaikeuksia ja kynän käyttö on haparoivaa. Lapsen on vaikea pitää kynää oikeassa otteessa, liikkeiden hallinta on vaikeaa ja piirtämisvoima on heikko.

Ladattavat aineistot

Aiheeseen liittyvät