Digitaalinen hyvinvointi lapsiperheessä

Mitä digitaaliset mediat ovat?

Digitaalisella medialla tarkoitetaan sekä laitteita että aineettomia sisältöjä. Digitaaliset laitteet viittaavat välineisiin kuten älypuhelimiin, tabletteihin ja tietokoneisiin. Digitaaliset aineettomat tuotteet tai alustot viittaavat internetiin ja erilaisiin sisältöihin kuten sosiaalisiin medioihin, peleihin, videoihin ja sovelluksiin.

Digitaaliset sisällöt voivat olla tekstiä, kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa tai näiden yhdistelmiä, joita digitaalisilla laitteilla voidaan tuottaa, jakaa ja vastaanottaa.

Kaikki kotien median käyttö ei ole vain digitaalista. Lapsiperheiden median käyttöön liittyy paljon myös perinteisempiä medioita tai viestinnän muotoja, kuten painettuja kirjoja ja lehtiä tai musiikkia eri muodoissaan.

Mitä digihyvinvointi tarkoittaa?

Digitaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan laajasti hyvinvointia arjessa, johon digitaaliset laitteet ja palvelut tuovat hyötyjä ja haasteita. Digihyvinvointi kattaa niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset hyvinvoinnin näkökulmat. (Tammisalo ym. 2020.)

Digitaaliset mediat ovat lyhyessä ajassa mullistaneet arkeamme, ajankäyttöämme ja tapojamme kommunikoida. Ne ovat tuoneet uusia kasvatuksen kysymyksiä lapsiperheiden arkeen. Digihyvinvoinnissa on kyse myös hyvin käytetystä ajasta.

Digitaalisen median käytöllä on erilaisia vaikutuksia lähisuhteisiin, myös pienten lasten ja vanhempien välillä. Läheiset ihmissuhteet ovat tärkeitä hyvinvoinnin peruspilareita, joihin digitaalisella kulttuurilla voi olla sekä voimistavia että heikentäviä vaikutuksia.

Tutkittua digihyvinvoinnista

Tuoreen digihyvinvointia tarkastelevan tutkimuskatsauksen mukaan digitaalisten medioiden käyttötavat vaikuttavat hyvinvointiin ja perhesuhteisiin monin tavoin. Digitaaliset mediat voivat vahvistaa läheissuhteita, jos niitä käytetään yhteydenpitoon ja mikäli niiden parista löytyy yhteisiä kiinnostuksen kohteita. (Tammisalo ym. 2020.)

Sen sijaan tutkimukset ovat antaneet viitettä sille, että runsas digitaalisten medioiden henkilökohtainen käyttö voi kuormittaa yksilön hyvinvoinnille keskeisiä läheisiä suhteita. Kuormitus johtuu katsauksen mukaan siitä, että läheisen suhteen kehittyminen vaatii runsaasti aikaa ja huomiota, joista myös nykyaikaiset digitaaliset mediat kilpailevat. (Tammisalo ym. 2020)

Digitaalisen median käytön vaikutukset perhesuhteisiin

Digitaalisen median tai ruutujen äärellä vietetty aika ei ole mustavalkoisesti vain hyvin tai huonosti käytettyä aikaa. Vaikutukset ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin ja perhesuhteisiin riippuvat siitä, millä tavoin laitteita käytetään.

Tutkimuksissa on tunnistettu kolme perheissä ja parisuhteissa yleistä digitaalisen median ja laitteiden käyttötapaa (Tammisalo ym. 2020).

  1. Digilaitteiden yhteiskäyttö vahvistaa: perheen yhteisellä digilaitteiden käytöllä on tutkimusten mukaan positiivista vaikutusta perhesuhteisiin ja sen on todettu vahvistavan läheisyyttä perheenjäsenten välillä. Tällaista yhteiskäyttöä voi olla esimerkiksi yhteinen digitaalinen harrastus tai digitaalinen pelaaminen perheen kesken.
  2. Yhteydenpito teknologian välityksellä vahvistaa: viestintä esimerkiksi puheluin tai pikaviestein vahvistaa ja lisää hyvinvointia perhesuhteissa.
  3. Henkilökohtaisen digilaitteiden käytön vaikutus on sen sijaan pääosin kielteinen: erityisesti jos laitteiden käyttö heikentää tai vähentää yhdessäoloa. Esimerkiksi puhelimen toistuvan selaamisen perheenjäsenen tai läheisen seurassa on todettu rapauttavan läheisyyttä.

Nämä havainnot kannustavat vanhempaa tarkastelemaan omaa henkilökohtaista digitaalisen median käyttöään ja sen vaikutusta läheissuhteisiin. Samoin tutkimuskatsauksen anti rohkaisee perheitä etsimään yhteisesti mieluisaa ja kiinnostavaa tekemistä digitaalisen median parissa.

Yhdessä digitaaliseen mediaan tutustuminen tarjoaa pohjan lapsen mediataidoille, mutta vaikuttaa myös myönteisesti lapsiperheen digihyvinvointiin. Kuulluksi, huomatuksi ja nähdyksi tulemisen tarve on meille kaikille tärkeä. Tämän tarpeen täyttymistä huomiostamme kilpaileva digitaalinen media osaltaan haastaa.

Lähde: Tammisalo, Kristiina; Rotkirch, Anna; Alanko, Leena; Danielsbacka, Mirkka; Honkanen, Jenni; Hämäläinen, Mirja & Prusskij, Christa 2020. Digitaalinen hyvinvointi perheissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:43. 

Tasapainoinen digiarki ja hyvinvointia tukea päivärytmi

Elämäntapa, jossa liikutaan paljon, ulkoillaan, ylläpidetään hyvää vuorokausirytmiä, syödään monipuolista ravintoa kehittää lapsen aivotoimintaa – ja auttaa myös vanhemman jaksamista.

Katso aivotutkija Minna Huotilaisen haastattelu tasapainoisesta digiarjesta ja perheen hyvinvointia tukevasta päivärytmistä. Videon katsottuasi voit testata tietosi videon alta löytyvällä visalla!

 


Palaa Vauvana ja taaperona digiajassa -etusivulle

Aiheeseen liittyvät

Digitaalinen hyvinvointi perheissä -tutkimuskatsaus

Vauvana ja taaperona digiajassa -sivusto