Miksi murrosikäinen oireilee?

Valtavat muutokset ravisuttelevat nuoren ruumista ja mieltä murrosiässä. Oireilu on yleensä voimakkainta 12-15 -vuotiaana, varsinaisessa murrosiässä. Missään muussa ikävaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja voimallista kasvua ja kehitystä. Nuoren täytyy omaksua uusi käsitys itsestään. Hän ei ole enää lapsi, muttei vielä aikuinenkaan. Hän etsii sopivaa tapaa suhtautua vanhempaansa ja muihin aikuisiin. Murrosikä ikään kuin sekoittaa lapsen minäkuvan korttipakan.

Muutoksiin sopeutuminen näkyy nuoren käytöksessä:

  • Ärtyisyys ja levottomuus saattavat heijastua vaikeuksina keskittyä koulutyöhön. Koska pojat kasvavat ja kehittyvät yleensä tyttöjä lyhyemmässä ajassa, he joutuvat sopeutumaan rajumpiin muutoksiin ja heidän ulospäin näkyvä oireilunsa saattaa olla voimakkaampaa. Sanotaan, että pojat taantuvat tyttöjä voimakkaammin – palaavat lapsuudesta tuttuihin käyttäytymismalleihin.
  • Uho ja aikuisten haastaminen ovat tapa irtautua vanhemmista. Murrosikäinen haluaa osoittaa vanhemmalleen ja itselleen, että hän on oma persoonansa olemalla eri mieltä ja haluamalla asioita, joille vanhempi ei anna lupaa. Irrottautumistaistelun avulla nuori selkeyttää käsitystä omasta itsestään ja tekee eroa itsensä ja vanhempansa välille. Nuori saattaa käyttäytyä rehvakkaasti vertaistensa joukossa. Aikuinen tekee nuoren röyhkeästä ja itsevarmasta käytöksestä helposti vääriä johtopäätöksiä. Usein itsetietoisen käytöksen takana asuu pieni, epävarma nuori, joka haavoittuu herkästi.
  • Ujous, epävarmuus ja vanhempiin kohdistettu häpeä kertovat epämukavasta olosta. Oma keho ei tunnu tutulta. Olo voi olla epämukava ja aiemmin itsevarman oloinen lapsi saattaa muuttua hetkellisesti epävarmaksi ja itseensä tyytymättömäksi. Turvalliseen aikuiseen on helppo siirtää itsessä kokemia häpeän ja pienuuden kokemuksia. Nuoret häpeävät tässä vaiheessa usein vanhempaansa.
  • Haikeus ja surumielisyys ovat tunteita, jotka liittyvät lapsen maailman taakse jättämiseen. Se saa nuoren tuntemaan itsensä epämääräisen haikeaksi ja surulliseksi, vaikkei hän itse välttämättä tunnistakaan asioiden yhteyttä. Nuori saattaa vaikuttaa ajoittain myös alakuloiselta. Kaikki tunteet kuuluvat normaaliin murrosiän kehitykseen. Varhaisnuori on tunne-elämältään vielä kypsymätön eikä kehitystä voi kiirehtiä.

 

Aiheeseen liittyvät