Mediankäytön säännöstelyä ja rajaamista

Artikkelin on kirjoittanut yrittäjä, kouluttaja ja tietokirjailija Harto Pönkä yhteistyössä MLL:n kanssa.

Jos lapsi käyttää digitaalisia laitteita ja sisältöjä selvästi yli suositellun ajan, on mediankäytön säännöstelyä ja rajoittamista hyvä pohtia.

Ruutuajan hallintaan ja rajoittamiseen voi kokeilla näitä:

  • Sovitaan lapsen kanssa yhteiset pelisäännöt ja rajat laitteiden käyttöön
  • Ohjataan lapsi tekemään jotakin muuta vapaa-ajallaan kuin olemaan laitteiden parissa
  • Asennetaan lapsen laitteille ruutuaikasovellus, jonka avulla asetetaan käyttörajat

Käytännössä toimiva ratkaisu mediankäytön hallintaan riippuu perheestä, lapsesta ja tilanteesta. Joskus yksi keino riittää, mutta useimmin sopiva ratkaisu pitää sisällään monenlaisia keinoja, keskustelua ja aikuisen ohjausta ja esimerkkiä.

Yhteisillä sopimuksilla ja säännöillä sujuvampaa arkea

Jos medioiden käyttö alkaa haittaamaan lapsen koulunkäyntiä ja kaverisuhteita, aiheuttaa arjessa riitoja ja kahnauksia tai vaikkapa jatkuu myöhään illalla, on syytä pyrkiä sopimaan sille yhteiset sopimukset ja rajat. Pelisäännöistä on suositeltavaa keskustella niin, että lapsi ymmärtäisi liiallisen ja haitallisen mediankäytön vaikutukset ja seuraukset ja ymmärtäisi myös tarpeen sopia rajoista. Lapsen ja nuoren olisi tärkeää oppia myös itse huomaamaan, milloin laitteiden käyttö menee liiallisuuksiin ja milloin siitä koituu haitallisia seurauksia.

Jos lapsella on muita harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita, voi medioiden äärellä vietetty aika jo yksistään sen myötä pysyä suositellussa määrässä. On myös lapsia ja nuoria, joita ajanvietto digilaitteiden parissa ei kiinnosta siinä määrin, että se aiheuttaisi haittaa. Kun lapsen arki on monipuolista ja mediankäyttö tasapainoista, ei ruutujen äärellä vietettyyn aikaan tarvitse puuttua.

Mediankäyttöä rajaavalla sovelluksella apua tasapainoiseen digiarkeen

Jos lapsen mediankäytön määrä on päässyt karkaamaan kontrollista eivätkä sovitut rajat pidä, voi ruutuaikasovelluksen käyttöönotto olla toimiva ratkaisu mediankäytön rajaamiseen. Tällaisten sovellusten etu on tehokkuus: kun aikaraja tai nukkumaanmenoaika tulee sovelluksessa vastaan, ei laitteen käyttöä voi jatkaa.

Ruutuaikasovellus sopii ratkaisuksi sitä paremmin, mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. Pienemmillä lapsilla ei ole vielä kykyä kontrolloida omaa toimintaansa. Joskus myös iltapäivisin yksin kotona aikaa viettävä kouluikäinenkin voi tarvita rajoja mediankäytölleen. Joihinkin ruutuaikasovelluksiin voi lisätä tarvittaessa käyttöaikaa esimerkiksi ulkoilun tai läksyjen teon palkintona, mikä voi toimia mielekkäänä kannustimena muihin aktiviteetteihin.

On tärkeää muistaa, ettei mediankäytön rajaamiseen tarkoitetut sovellukset kuitenkaan korvaa yhteistä keskustelua lapsen kanssa mediankäytöstä ja siihen liittyvistä näkökulmista. Lapsi tarvitsee aikuisen apua ja tukea harjoittaessaan mediataitojaan.

Mediankäytön hallinnan harjoittelua

Iän myötä lapsen olisi hyvä oppia hallitsemaan ruutuaikaa itsenäisesti sen sijaan, että vanhemmat rajoittavat sitä sovelluksen kautta. Tähän ohjaa myös lapsen itsenäistyminen murrosiässä. Teini-ikäiselle ruutuaikasovelluksen asentaminen voikin olla hankalaa, sillä se mielletään helposti pienemmille lapsille kuuluvaksi. Nuorelle tärkeää mediankäytössä on kaverisuhteiden hoitaminen ja mediankäytön rajaaminen voi tuntua nuoresta kohtuuttoman suurelta vääryydeltä.

Jos liiallinen ruutuaika haittaa merkittävästi murrosikäisen muuta elämää, eikä pelisäännöistä päästä yhteisymmärrykseen, voi ruutuaikasovelluksen käyttö silti olla vähemmän ristiriitoja aiheuttava ratkaisu kuin esimerkiksi puhelimen takavarikointi. Aikuisen velvollisuus on huolehtia lapsen hyvinvoinnista. Keskustele ja sovi lapsen kanssa reunaehdot mediankäytölle. Muistuta lasta, että mediankäyttö ei saa haitata koulunkäyntiä, nukkumista ja olla pois liikunnasta ja kasvokkaisista kohtaamisista.

Aikuinen lapsen tukena mediankäytössä

Perheen yhteinen tekeminen ja aika on tärkeää, jotta lapsella on mahdollisuuksia kysyä esimerkiksi kuvaohjelmissa, videoissa, peleissä ja netissä vastaantulevista häntä mietityttävistä asioista. Erityisesti pieni lapsi tarvitsee apua ymmärtääkseen, mistä mediasisällöissä on kyse. Lapsi tarvitsee aikuista myös sanallistamaan kokemaansa. Tämä on erityisen tärkeää, jos lapsi on nähnyt jotain pelottavaa tai hämmentävää mediasisältöä.

Vanhemman on toistuvasti hyvä tutustua, mitä pelejä lapsi pelaa, millaisia sisältöjä hän netissä käyttää sekä mitä asioita sosiaalisessa mediassa tehdään. Kun aikuinen on kiinnostunut, lapsi oppii kertomaan aikuiselle häntä kiinnostavista asioista. Sopiva keskustelun ja yhteisen tutkimisen paikka on esimerkiksi silloin, kun lapsi haluaa asentaa uuden sovelluksen tai pelin. Avoimen keskusteluyhteyden ansiosta lapsen on myös helpompi kysyä vanhemmalta apua myös mahdollisisssa ongelmatilanteissa.

Aiheeseen liittyvät