Raskausaika

Ajantasaista tietoa vauvan odotuksesta, synnytyksestä, vanhemmuudesta, vauvan hoidosta sekä lapsiperheiden palveluista ja sosiaaliturvasta löydät helposti THL:n tuottamasta ”Meille tulee vauva” -oppaasta. Löydät linkin oppaaseen tämän sivun lopusta. Opas on monipuolinen kokonaisuus muun muassa seuraavista raskauteen ja pienen vauvan hoitoon liittyvistä kysymyksistä:

  • Raskauden eteneminen ja raskauskalenterin esittely
  • Raskausajan oireet, raskautta vaarantavat tekijät ja ohjeet siitä, kuinka huolehtia omasta hyvinvoinnista
  • Vanhemmuuteen valmistautuminen ja parisuhteen hoito
  • Vauvan varusteiden hankkiminen
  • Synnytykseen valmistautuminen, synnytyksen kulku sekä siitä toipuminen
  • Vastasyntyneen ja pienen vauvan hoidosta on oma lukunsa, jonka sisältönä on muun muassa vauvan ravitsemus, nukkuminen ja uni, kasvuun ja kehitykseen sekä vauvaperheen arkeen liittyvät kysymykset
  • Oppaan loppupuolella esitellään myös lapsiperheiden palvelutarjontaa ja sosiaaliturvaan liittyviä tekijöitä varsin monipuolisesti.

Vauva vanhemman mielessä

Lapsen odotusaika ja vauvan syntyminen vaikuttavat koko perheen elämään. Onkin tärkeää, että jos perheeseen syntyvällä vauvalla on kaksi vanhempaa, hän alkaa elää kummankin vanhempansa mielessä omana persoonanaan raskauden alusta alkaen ja että kummankin vanhemman mielessä syntyy myönteinen kuva sekä vauvasta että hänestä itsestään juuri tämän vauvan vanhempana. Tämä edistää turvallisen lapsi-vanhempisuhteen kehittymistä.

Kukaan ei ole vauvan synnyttyä heti valmis äiti tai isä vaan vanhemmaksi kasvetaan pikkuhiljaa. Monet, varsinkin ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat miettivät, onko meistä tai minusta vanhemmaksi, tuleeko meistä hyviä vanhempia tai miten pärjään/pärjäämme vauvan kanssa. Vanhemmuuteen kasvu on hidas prosessi, joka alkaa jo raskausaikana ja tuskin koskaan loppuu. Lapsen eri kehitysvaiheissa on omat haasteensa, joiden kautta vanhemmat voivat oppia jatkuvasti uutta, itsestään, lapsestaan ja vanhemmuudestaan.

Erityisesti ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat pohtivat usein sekä tietoisesti että myös tiedostamattaan tulevaa vanhemmuuttaan. Samalla myös omaan varhaislapsuuteen liittyvät kokemukset voivat aktivoituvat heidän mielessään. Vanhempien myönteisillä mielikuvilla vauvasta sekä itsestä tai puolisosta juuri tämän vauvan vanhempana on merkittävä vaikutus siihen, millaiseksi vauvan ja vanhemman vuorovaikutus kehittyy.

Vauvan tuoma elämänmuutos

Vaikka vauvan odotusaika ja lapsen syntymä tuovat mukanaan ilon ja onnen tunteita, monet tuoreet vanhemmat kertovat raskausajan aiheuttamista vaikeista tunteista. Myöhemmin, varsinkin vanhemmuuden ensimmäisen vuoden aikana, huolta ja harmia voivat aiheuttaa monet vauva-arjen käytännön hankaluudet. Joku päivä arki vauvan kanssa sujuu aamusta iltaan kuin leikki, joku toinen päivä tuntuu taas rankemmalta. Pieni ihminen on kuitenkin täysin riippuvainen vanhemmistaan. Olipa kyseessä sitten ensimmäinen, toinen tai vaikka kolmas lapsi, jokainen uusi perheenjäsen muuttaa perheen elämää ja totuttua arkea. On hienoa, jos vanhemmilla on riittävän tiivis läheis- tai vertaisverkosto, jossa he voisivat jakaa synkempiäkin tunnelmiaan, joita jokaisella tulee väistämättä vastaan. Myös neuvolan tarjoaman keskustelu- ja pohdinta-apu on erittäin tärkeä tuki monille pienten vauvojen vanhemmille.

Sopeutuminen vauvan tuomaan elämänmuutokseen

Vanhempana olemista ja arkea lapsen kanssa ei voi etukäteen tarkalleen määritellä ja suunnitella. Ne asiat, jotka etukäteen jännittävät ja huolestuttavat saattavatkin arjessa sujua ongelmitta, mutta jokin muu yllättävä asia saattaa aiheuttaa arjessa hankaluuksia ja päänvaivaa. On kuitenkin hyvä jo raskausaikana kuvitella omaa vauvaa, millainen persoona mahtaa olla tulossa sekä pohtia ja keskustella toisen vanhemman kanssa muun muassa siitä, millaista teidän perheen arki vauvan kanssa voisi olla, millainen vanhempi sinä haluaisit lapsellesi olla.

Kysymyksiä vanhemmille yhteiseen pohdintaan:

  • Minkälaisia ensireaktioita ja tunnelmia ajatus raskaudesta ja tulevasta elämänmuutoksesta on sinussa herättänyt?
  • Minkälainen tuki auttaisi sinua selviämään tulevista arjen haasteista ja kasvamaan juuri tämän lapsen vanhempana? Millaista tukea toivoisit lähipiiriltäsi raskauteen ja vauva-arkeen liittyen?
  • Onko jotain, mitä haluaisit antaa lapsellesi, mitä sinulla itselläsi ei lapsena ollut?
  • Minkälaisia ulkoisia tai luonteen piirteitä toivoisit vauvan perivän sinulta? Entä vauvan toiselta vanhemmalta?
  • Mitä arvelet, minkälaiset hetket tulevat olemaan sinulle ihanimpia vauvasi kanssa?
  • Entä mitkä tilanteet huolestuttavat sinua eniten, kun vauva on syntynyt?
  • Mitä luulet, miltähän vauvasta tuntuu syntyä juuri sinun vauvaksesi teidän perheeseenne? Mitä hän mahtaa odottaa sinulta juuri nyt?

Lähteet

Hakulinen, T., Pelkonen, M., Salo, J., Kuronen, M. (toimituskunta). (2015). Meille tulee vauva. THL. Nettijulkaisu.

Pajulo, M., Ekholm, E., von Koskull, M., Kallioinen, O., Andersson, G., Westerlund-Cook, S., Kortekangas, L., Jussila, H. (2014, 4. painos). Vauva mielessä. Raskausajan päiväkirja. Folkhälsans förbund rf. 2011.

Punamäki, R-L. (2011). Vanhemmuuteen siirtyminen: raskausajan ja ensimmäisen vuoden kiintymyssuhteet. Teoksessa Sinkkonen, J. ja Kalland, M. (toim.). (2011). Varhaislapsuuden tunnesuhteet ja niiden suojeleminen.

Salo, S., Flykt, M. (2013). Lapsen ja vanhemman välisen emotionaalisen saatavilla olon merkitys lapsen kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Psykologia 48.

Sinkkonen, J., Kalland, M. (2011). (toim.). Varhaislapsuuden tunnesuhteet ja niiden suojeleminen. WSOYpro.

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmän ohjaajan opas. (2015). Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Mitä vauva miettii? Vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistaminen. (2016). Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Aiheeseen liittyvät