Vanhempainnetti

Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys

5-vuotiaan kehitys on suvantovaiheessa: Lapsi on omatoiminen, aloitteellinen, tasapainoinen, sopeutuva, rauhallinen ja monella tapaa ison oloinen. Hänestä mukavaa olla avuksi, ja hän osallistuu mielellään esim. kotitöihin. Töiden vieminen loppuun asti on hänelle tärkeää.

Toisaalta 5-vuotias on vielä monin tavoin pieni lapsi. Hän haluaa välillä heittäytyä pienen rooliin ja tulla hoivatuksi. Kiukunpuuskat ja tunteiden ailahteleminen ovat nekin osa normaalia arkea. Lapsen itsekritiikki saattaa nostaa päätään ja hänen luottamuksensa omiin kykyihinsä voi horjua. Lapsella voi myös olla erilaisia pelkoja, esim. epäonnistumisesta. Rohkaisu, kannustus ja vahvuuksien huomioiminen ovat tärkeitä.
 

Tässä iässä lapsen luonteenpiirteet ja persoonallisuus näkyvät entistä selvemmin. Elämää leimaa edelleen voimakas mielikuvitus. 5-vuotias ymmärtää kuitenkin paremmin kuin 4-vuotias, mikä on oikeasti totta ja mikä satua: ”Tää on oikeesti meidän mattopiiska, mut leikisti tää on nyt mun lumikenkä.”

Lapsi nauttii vitseistä ja sanaleikeistä, mutta ei halua olla huumorin kohteena. 5-vuotias voi pahoittaa mielensä herkästi.
 

Lapsi samaistuu isään tai äitiin

Tässä iässä lapset yleensä hyväksyvät jo sen, että heistä tulee isoina miehiä tai naisia. 5-vuotias poika samastuu isäänsä, isä on ihailun kohde ja sankari: ”Meidän isä on paljon vahvempi kuin teidän!” Pojat ihailevat vahvoja toiminnan miehiä kuten palomiehiä ja urheilijoita. Jos pojalla ei ole arjessa läsnä omaa isää, hänelle voi kertoa kuinka hänestä kasvaa isona aikuinen mies kuten isoisä, setä, kaverin isä tai joku muu pojan ihailema mies.

Tyttö alkaa usein samastua äitiinsä. Tytön aiempi ihastuminen isään voi joksikin aikaa muuttua suorastaan isän väheksymiseksi.

Yhden huoltajan perheessä on hyvä huomioida se, että lapsi pyrkii muodostamaan mielikuvan siitä, onko hän arvokas sekä naisen että miehen silmissä. Jos omasta perheestä puuttuu äiti tai isä, kannattaa tukea sellaisia ihmissuhteita, joissa lapsi voi saada myönteisiä kokemuksia itselle tärkeän naisen tai miehen kanssa. Esim. kummivanhempien tai ystävä- tai sukulaisperheiden kesken voi muodostua luontevia ja myönteisiä suhteita muihinkin aikuisiin kuin omiin vanhempiin.

Arjen iloa

”Lasten puheet ja touhut, heidän iloisuutensa ja onnellisuutensa, heidän tunteensa minua kohtaan, yhdessä tekeminen, lasten innostuneisuus erilaisista asioista ja ennakkoluulottomuus, lasten leikkikaverien vanhempien tapaamiset.”
”Kun halataan ja suukotellaan. Luetaan kirjoja yhdessä sängyllä. Syödään ruokaa ja jutellaan päivän tapahtumista. Hiljaisuus, kun lapset illalla ovat unten mailla.”