Puolivuotias nukkuu keskimäärin 14 tuntia vuorokaudessa. Lasten unentarpeessa on kuitenkin eroja. Tämän ikäisen pisin unijakso ajoittuu jo onneksi useimmiten yöhön, mikä saattaa helpottaa univelkaisia vanhempia. Uni etenee n. tunnin pituisina syvän ja kevyen unen jaksoina. Kevyen unen vaiheessa lapsi voi heräillä herkästi.

Puolen vuoden paikkeilla lapsen liikunnalliset taidot kehittyvät vauhdilla. Lapsi ei ehkä malta nukkua, kun hän harjoittelee uusia taitoja, vaikkapa ryömimistä tai konttaamista. Ensimmäisten hampaiden puhkeaminen voi myös vaikeuttaa lapsen nukkumista. Puolivuotiasta saattaa vaivata myös seurustelunnälkä ja hän kaipaa yöllä seuraa, jos hänen kanssaan ei ole päivällä puuhailtu tarpeeksi. Univaikeudet ovatkin hyvin yleisiä juuri 6–9 kuukauden iässä.

Yksilölliset erot lapsen unirytmin kehittymisessä ovat suuria. Lapset ovat pienestä pitäen erilaisia, saman perheen toinen lapsi voi olla iltavirkku, toinen aamuvirkku. Lapsen unirytmin kehittymiseen vaikuttavat paitsi synnynnäiset tekijät, myös vanhempien tavat hoivata lastaan. Lapsi aistii herkästi vanhemman väsymyksen ja kärsimättömyyden, eikä itkevän vauvan rauhoittaminen onnistu, jos vanhempi itse on hermostunut.

Rauhaton ja meluisa ympäristö voi myös vaikeuttaa lapsen nukahtamista ja unta. Joillakin lapsilla uni-valverytmi kehittyy nopeasti. Toisilla se on hitaampaa ja he voivat tarvita tavallista enemmän vanhempien tukea rytmin löytämiseksi.

Säännöllisen päivärytmin merkitys

Säännöllinen päivärytmi luo perustan hyvälle nukkumiselle. Lapselle olisikin hyvä luoda mahdollisimman varhain selkeä päivärytmi, jossa vuorottelevat ruokailu, leikki ja seurustelu, ulkoilu ja päiväunet. Aina samassa järjestyksessä toistuvat, tutut iltatoimet, pesut, syömiset, iltalaulut, silittelyt yms. iltarituaalit luovat turvallisuutta ja helpottavat unen tuloa illalla.

Uni kuuluu lapsen perustarpeisiin, joista vanhemmat vastaavat. Lapsen säännöllisestä nukkumaan menosta huolehtiminen ei ole omasta ajasta haaveilevan vanhemman itsekkyyttä vaan myös lapsen etu.

Väsyneet vanhemmat, virkeä lapsi

Puolivuotiaana monet lapset pärjäävät jo yön ilman ruokaa ja saattavat nukkua pitkät yöunet. Osa lapsista tarvitsee edelleen yhden yösyötön aamuyöllä. Vaikka lapsi ei enää söisi öisin, hän voi heräillä ja nukahtaminen voi olla vaikeaa.

Lapsen univaikeudet koettelevat koko perheen jaksamista. Riittävästä levosta ja rentoutumisesta pitäisi huolehtia, sillä vanhempien jatkuva väsymys voi pahentaa tilannetta. Lapsi voi aistia häntä hoitavan vanhemman uupumuksen. Lapsen itku ja levottomuus saattavat lisääntyä ja vaikeuttaa säännölliseen rytmiin pääsemistä. Lapsen itku ja levottomuus voivat taas lisätä vanhemman uupumusta, ja kierre on valmis.

Väsymyksenkin hetkellä on muistettava, että lapsi ei itke tahallaan. Vauva odottaa vanhemmiltaan hoivaa ja hellyyttä. Lasta ei saa koskaan kohdella väkivaltaisesti. Jos tunnet, että omat voimasi ovat hiipumassa, hae ajoissa apua. Avun hakeminen osoittaa, että välität lapsestasi ja itsestäsi.

Vinkkejä

• Tue lasta nukahtamaan itsekseen paikkaan, jossa toivot hänen nukkuvan yönsä: perhepetiin tai omaan sänkyynsä omassa tai vanhempien makuuhuoneessa. Näin lapsi havahtuu yöllä hereille samassa paikassa, jonne hän illalla nukahti. Lapsi oppi vähitellen vanhemman tuella tyyntymään ja nukahtamaan itsekseen. Älä odota, että lapsen nukahtamistavat muuttuvat hetkessä, vaan anna muutokselle aikaa.
• Älä vaadi lasta sopeutumaan moniin suuriin muutoksiin samanaikaisesti. Samanaikainen yösyöttöjen lopettaminen ja omaan sänkyyn siirtäminen aiheuttavat lapselle herkästi univaikeuksia.
• Uniriepu tai äidin tuoksuinen t-paita tuo turvallisen olon omassa sängyssä nukkuvalle.
• Anna lapselle tilaisuus päivän aikana harjoittaa uusia taitojaan, sillä se helpottaa usein yöllä nukkumista.
• Illasta toiseen toistuvat iltarituaalit valmistavat lasta nukkumaan. Iltarituaaleihin voi kuulua esim. iltaruokailu ja unilaulu. Iltatoimien aikana vanhemmat ja lapsi ovat yhdessä ja rauhoittuvat päivän askareista. Olennaista on, että samat iltatoimet toistuvat joka ilta. Ne opettavat lasta ennakoimaan nukkumista.
• Useimmat puolivuotiaat lapset pärjäävät yön ilman yöruokailua, sillä ravinnontarpeet pystytään tyydyttämään päivän aikana. Yöruokailut voivat helposti muuttua tottumukseksi.
• Huolehdi siitä, että lapsen nukkumisympäristö on hyvä: vuodevaatteet ovat puhtaita, huone raikas ja lämpötila miellyttävä.
• Ole lapsen kanssa päivän aikana. Kun olette yhdessä, lapsi saa hellyyttä ja hoivaa. Hellyyskiintiön täyttyminen päivän aikana antaa pohjan levollisille yöunille.
• Pohdi, mitä tunteita lapsen univaikeudet sinussa herättävät. Mietitkö jo päivällä, miten ilta ja lapsen nukkumaan meno sujuvat? Liittyykö siihen liikaa kielteisiä ja epäonnistumisen tunteita? Lapsi aistii tunteesi ja nukkumaan meno voi vaikeutua, jos äiti tai isä on kiireisen tai kärsimättömän oloinen.
• Puhu tunteistasi muiden vanhempien, sukulaisten tai ystävien kanssa. Erilaiset, ristiriitaisetkin tunteet kuuluvat vanhemmuuteen eivätkä tee sinusta huonoa äitiä tai isää.
• Muista, että vauvasi univaikeudet eivät johdu siitä, että olisit huono äiti tai isä.
• Luota itseesi oman vauvasi asiantuntijana. Kaikki vauvat ovat yksilöitä ja erilaisia temperamentiltaan, joten nukkumistapojen muotoutuminenkin on yksilöllistä.
• Tässä vaiheessa lasta voi lempeästi ohjata uusiin nukkumistottumuksiin. Apua voi saada esim. kotiunikoulusta.

Apua!

• Keskustele lähipiirisi kanssa lapsen univaikeuksista ja siitä, miten ne vaikuttavat perheenne elämään. Voit saada hyviä vinkkejä muilta vanhemmilta.
• Vuorotelkaa lapsen hoidossa, jotta sekä äiti että isä saavat joskus nukkua yhtäjaksoiset yöunet. Lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan ja on hyvä, että hänelle muodostuu tiivis suhde molempiin jo pienenä.
• Pienikin tauko arkirutiineista auttaa jaksamaan. Parisuhteen kannalta on myös hyvä viettää joskus kahdenkeskistä aikaa. Pyydä sukulaista tai ystävää lapsen hoitajaksi kotiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen koituu koko perheen parhaaksi.
• Hae apua, jos lapsenne unipulmat alkavat hallita perheenne elämää ja lapsesta iloitseminen on vaikeaa. Käänny esim. neuvolan tai lääkärin puoleen.