Sopiva ruutuaika

Ruutuaika on tuttu käsite nykyajan lapsiperheissä. Ruutuajalla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon aikaa päivästä vietetään erilaisten digitaalisten ruutujen, kuten älypuhelimien, television, tietokoneiden tai tablettien äärellä.

Ruutujen parissa vietetyn ajan tarkasteleminen ja mahdollinen rajoittaminen on tärkeää ajanhallinnan ja terveiden elämäntapojen vuoksi. Pelkän ajan laskemisen lisäksi on tärkeää miettiä, mitä ruudun äärellä tehdään. Nähdyllä sisällöllä on iso vaikutus lasten hyvinvointiin, oppimiseen ja kehittymiseen.

Mediankäytön tavat kehittyvät jo varhain. Siksi onkin hyvä pohtia riittävän ajoissa, miten lapsiperheessä käytetään medioita ja millä tavoin säädellään ruutuaikaa. Vanhemman on hyvä pohtia myös mallia, jota antaa lapselle esimerkiksi älylaitteiden käyttäjänä ja tarkastella aika ajoin omaa ruutuaikaansa. Digilaitteet ja helposti mukanaan vievät sisällöt ja alustat vievät helposti aikaa elämän muilta osa-alueilta. Aikuisen runsas ruutuaika voi vaikuttaa epäsuotuisasti perhesuhteisiin ja kasvavan lapsen kehitykseen.

Lapsen ikä- ja kehitystasolle sopivat tuntirajat digitaalisen median käytölle ovat hyvä apu pelisääntöjen määrittelyssä. Näin huolehditaan lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeästä tasapainoisesta arjesta. Ruutuaikaa kannattaa tarkastella kokonaisuutena ja suhteessa lapsen päivittäiseen ajankäyttöön ja niihin elementteihin, jotka ovat lapsen kasvun ja kehityksen kannalta keskeisimpiä.

Se, mitä ruudun äärellä tehdään ja kenen kanssa, on hyvinvointiin ja lapsen kehittymiseen merkittävästi vaikuttava tekijä. Sisällön tulee olla ikätasolle sopivaa. Sosiaalisen median alustojen ikärajoja (usein vähintään 13 vuotta) tulee noudattaa. Samoin tulee noudattaa digipelien ja ohjelmien ikärajoja.

Aikuisen vastuulla on varmistaa, että lapsi tai nuori ei päädy sellaisten sisältöjen pariin, joiden näkeminen voi säikäyttää tai luoda vääristyneitä mielikuvia ihmisistä, ihmisten tavoista toimia tai ympäröivästä maailmasta. Tällaisia ovat esimerkiksi väkivaltainen sisältö, porno tai videot ja kuvat, jotka aiheuttavat ahdistusta tai ohjaavat haitalliseen toimintaan.

Lapsia tulisi ohjata ja kannustaa sellaiseen digitaaliseen toimintaan, joka tukee uusien taitojen oppimista ja lapsen mielenkiinnon kohteita. Passiivisen mediankäytön sijaan lasta kannattaakin kannustaa aktiiviseen toimintaan. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi oppimispelit, digitaalisen sisällön luova tuottaminen sekä vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen kavereiden ja perheen kanssa. Passiivinen toiminta, kuten pelkkä videoiden jatkuva katseleminen, ei ole lapsen tai nuoren kehitykselle yhtä hyödyllistä.

Ruutuaika mielletään usein toiminnaksi, jota tehdään yksin. Ruutujen äärellä voidaan kuitenkin viettää aikaa yhdessä, jolloin se ei syrjäytä tunnetaidoille ja vuorovaikutukselle tärkeitä kasvokkaisia hetkiä.

• Pienempien lasten kanssa voi yhdessä katsoa valokuvia ja videoita esimerkiksi perheen arjesta tai pelata ikätasolle sopivia digitaalisia oppimispelejä. Samalla sanallistetaan digitaalisen sisällön merkityksiä.
• Kouluikäisten kanssa voi katsella yhteisiä televisio-ohjelmia, pelata erilaisia pelejä tai hakea tietoa. Näin lapsi oppii jo nuorena hyödyntämään digitaalisia laitteita hyödyllisellä tavalla, eikä ruutuaika ole vain passiivista sisällön ja ajan kuluttamista.
• Murrosikäinen voi haluta rajata vanhempansa pois mediamaailmastaan.  Joskus ruutu voi toimia pakopaikkana oman elämän huolilta tai haasteilta. Aikuisten pitää huolehtia siitä, että ruutujen takana nuori on turvassa eikä kohtaa kehitykselle haitallista sisältöä tai toimintaa (esim. kiusaaminen tai häirintä). Nuortakaan ei saa jättää yksin selviämään digitaalisen median haasteista. Myös aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret tarvitsevat tukea ja läsnäoloa tasapainoisen ruutuajan hallintaan.

Perheen aikuisten oma ruutuaika ja digitaalisen median käyttötavat vaikuttavat lasten ja nuorten kehittymiseen ja oppimiseen. Lapset ja nuoret oppivat ja mallintavat sitä, mitä näkevät. He tarvitsevat kasvokkaista läsnäoloa, minkä takia aikuisen on tarkasteltava myös omia ruutuaikakäytäntöjään ja sen vaikutuksia.

Digitaaliset laitteet ja niiden käyttötavat kehittyvät jatkuvasti. Tämän takia ruutuaikaan liittyviä asioita tulee seurata säännöllisesti.

Se, mikä oli toimivaa ja järkevää perheen vanhemman lapsen kanssa, ei välttämättä enää päde nuoremman lapsen kohdalla. Lapset ovat yksilöitä ja eri tavoin herkkiä. Ruutuaikaa koskevat säännöt voivat vaihdella lasten ja perheiden välillä. Se, mikä on todettu toimivaksi toisessa perheessä, ei välttämättä sovi toisen perheen lapsille.

Videolla professori ja aivotutkija Minna Huotilainen kertoo lapsen aivojen kehityksestä, pelien kehittävistä ominaisuuksista, ja siitä, minkälaisten asioiden opettelu on alle kouluikäiselle lapselle tärkeää.

• Perheen yhteiset mediahetket ja aktiivinen, luova tekeminen digi- ja mediavälineillä ovat parasta ruutuaikaa.
• Auta lasta hahmottamaan miten median ja digilaitteiden käyttö vaikuttaa häneen (esim. vireystila, yhdessäolo). Jutelkaa ja luokaa yhteisiä pelisääntöjä.
• Aseta päivittäinen ruutuaikaraja ja keskustele siitä lapsen kanssa, jotta lapsi ymmärtää rajoituksen merkityksen. Voit käyttää apua ruutuajan valvontatyökaluja sovitun ruutuajan noudattamiseen.
• Auta lasta hahmottamaan, kuinka paljon aikaa median ääressä saa viettää ja ennakoimaan siirtymiä päivän seuraaviin askareisiin tai tilanteisiin.
• Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen tärkeämpää on olla mukana lapsen mediankäytön hetkissä. Lapsen itsesäätely kehittyy pitkään ja vähitellen. Kaikenikäiset lapset ja nuoret tarvitsevat aikuista ohjaamaan tasapainoiseen mediankäyttöön, joka ei haittaa hyvää ja tervettä kasvua ja kehitystä.
• Luo ruutuvapaita hetkiä (esim. ateriat ja aika ennen nukkumaanmenoa).
• Tylsiä hetkiä ei kannata täyttää tai vaikeita, suuria tunteita rauhoittaa älylaitteilla tai medialla, jotta lapsi oppii vähitellen toimimaan erilaisten tunteiden kanssa omin neuvoin. Vanhemman tuki ja läsnäolo on tärkeää, kun lapsi harjoittelee esimerkiksi pettymysten käsittelyä.
• Ohjaa lasta ulkoiluun ja harrastuksiin, jotka eivät sisällä ruutuja.
• Kannusta fyysistä ja henkistä hyvinvointia tukevan digitaalisen toiminnan pariin (esim. digitaaliset liikuntapelit tai digitaalinen piirtäminen).
• Tarkista, että lapsen käytössä olevalla laitteella sovellukset ja sisällöt ovat lapsen ikätasolle sopivia.
• Kaikenikäisten lasten ja nuorten kanssa kannattaa jutella mediankäytöstä säännöllisesti.
• Näytä vanhempana esimerkkiä tasapainoisesta ja muita huomioivasta mediankäytöstä.

• Käytetäänkö laitteita yhdessä vai istuuko kukin oman laitteensa äärellä?
• Miten älylaitteiden läsnäolo vaikuttaa kodin vuorovaikutukseen tai ilmapiiriin?
• Onko vanhemmilla mediavapaita hetkiä? Laitetaanko puhelimet ja tabletit pois ruokapöydässä, illalla tai muissa hetkissä?
• Vuorotellaanko laitteilla? Miten se sujuu?
• Miten huolehditaan, etteivät perheen pienimmät näe isommille tarkoitettuja sisältöjä?
• Mitä pienempi tekee sillä aikaa, kun isompi käyttää mediaa?
• Millä keinoilla rauhoitetaan ilta ja nukkumaanmeno digitaalisilta laitteilta ja sisällöiltä, jotta uni saa tulla rauhassa?
• Onko kotona käytössä puhelinparkki?

MLL:n Hyvä, paha digi -podcastin jaksossa Lapset ja nuoret ruutujen lumossa nuorisolääkäri Silja Kosola pohtii ruutuajan vaikusta lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen.

Artikkelin ovat kirjoittaneet yhteistyössä kasvatuspsykologian asiantuntija, FT Erika Maksniemi ja MLL:n asiantuntijat. 

Lasten ja nuorten vapaa-ajan digilaitteiden ja -sisältöjen käytölle rakennetaan parhaillaan kansallisia viranomaislinjauksia. Suosituksia on tuotettu myös aivoterveyden näkökulmasta.