Lapsen kuvaaminen arjessa
Lapsen kuvien julkaiseminen somessa herättää kysymyksiä. Mitä kannattaa huomioida lapsen oikeuksien, yksityisyyden ja digitaalisen jalanjäljen näkökulmasta?
Lapsen omanarvontuntoa ja oikeutta vaikuttaa omiin asioihin tulee tukea jo taaperoiässä. Lapsen mediataitoja tukemalla voidaan vahvistaa myös lapsen ymmärrystä yksityisyyden, suostumuksen ja omien rajojen merkityksestä. Jo taaperon kanssa voi harjoitella kuvaustilanteita ja lapsen mielipiteen huomioivaa kuvaamista.
Vanhempi voi kysyä, voiko lapsesta ottaa kuvan, miten lapsi haluaisi tulla kuvatuksi tai pyytää valitsemaan, mikä otetuista kuvista on lapsen mielestä paras. Vanhempi voi myös sanoittaa lapselle, miksi kuva otetaan. Samalla päästään lähemmäs lapsen omaa kokemusta median käytön tilanteesta ja vahvistetaan lapsen tunnetta siitä, että hänen mielipiteensä on tärkeä.
Lapsen mielipiteen kysymistä kannattaa harjoitella myös silloin, kun kuvaa ei ole tarkoitus julkaista. Näin lapsi oppii vähitellen tunnistamaan omia tunteitaan ja mieltymyksiään sekä kokemaan, että hänen näkemyksiään kuunnellaan ja kunnioitetaan. Samalla rakennetaan ymmärrystä suostumuksesta ja omista rajoista myös muissa arjen tilanteissa.
Lapsen kasvaessa ja jo ennen kuin hän mahdollisesti alkaa käyttää digitaalisia laitteita, verkkopalveluita tai sosiaalista mediaa omatoimisemmin, on syytä käsitellä turvallista netin käyttöä sekä oman ja toisten yksityisyyden kunnioittamista. Vanhemman on hyvä hankkia tietoa lasten ja nuorten käyttävistä palveluista sekä huolehtia palveluiden ikärajojen noudattamisesta. Ikärajat perustuvat lasten suojelemiseen, eikä niitä ole tarkoitettu ohitettaviksi.
Monissa perheissä dokumentoidaan lapsen kasvua ja kehitystä esimerkiksi ottamalla valokuvia ja videoita. On tärkeää, että muistoja saa talteen ja että erilaisiin vaiheisiin voi palata myöhemmin. Omien kuvien katseleminen voi olla myös pienelle lapselle tärkeä ja opettavainen tilanne, kun vanhemman kanssa ihastellaan lapsen kasvua ja kertyneitä taitoja tai muistellaan mukavia hetkiä ja retkiä.
Perhealbumit ja yhteiset muistot ovat monille perheille arvokkaita. Kuvien tai videoiden julkaiseminen verkossa on kuitenkin eri asia kuin niiden säilyttäminen perheen omassa käytössä. Verkkoon julkaistu sisältö voi säilyä pitkään, levitä alkuperäisen yleisön ulkopuolelle ja tulla osaksi lapsen digitaalista jalanjälkeä.
Julkaisua harkitessaan vanhemman on hyvä pohtia, onko sisällön jakaminen lapsen edun mukaista myös tulevaisuudessa. Vaikka lapsi suhtautuisi julkaisemiseen myönteisesti, ei hän välttämättä vielä kykene arvioimaan julkaisun mahdollisia seurauksia. Vastuu lapsen edun arvioinnista on aina aikuisella.
Kuvan lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös muihin lapsesta välittyviin tietoihin. Kuvasta tai sen yhteyteen kirjoitetusta tekstistä voi paljastua esimerkiksi lapsen nimi, asuinalue, koulu, päiväkoti, harrastukset tai muita henkilötietoja, joiden jakamista on syytä harkita tarkasti.
Nykyisessä digitaalisessa ympäristössä verkkoon julkaistuja kuvia voidaan myös kopioida, jakaa edelleen tai muokata tavoilla, joita alkuperäinen julkaisija ei ole tarkoittanut. Siksi julkaistavien kuvien harkinta on tärkeämpää kuin koskaan.
Lapsille ja nuorille on usein tärkeää, että he saavat itse vaikuttaa siihen, millainen kuva heistä verkossa muodostuu. Heille voi olla merkityksellistä saada rakentaa omaa digitaalista identiteettiään omista lähtökohdistaan. Joillekin lapsille tai nuorille vanhempien heistä julkaisemat kuvat ovat tuntuneet hävettäviltä tai noloilta tai ne ovat aiheuttaneet kiusaamista.
On hyvä, että yhä useampi lapsi ja nuori on tietoinen omista oikeuksistaan digitaalisissa ympäristöissä. Moni lapsi ja nuori pitää hyvin tärkeänä luvan kysymistä heitä koskevien tietojen ja kuvien julkaisemisessa. Lapsen kokemus julkaistuista kuvista voi poiketa vanhemman arviosta myös neutraalien tai viattomien kuvien kohdalla.
Lapset ja nuoret ovat tuoneet esille useita syitä sille, miksi luvan kysyminen on tärkeää:
- lapsen yksityisyyden suojaaminen ja lapsen oikeus päättää omista asioistaan
- lapsen oikeus vaikuttaa siihen, millaisena hän näyttäytyy verkossa
- kokemus siitä, että omaa mielipidettä kuunnellaan ja kunnioitetaan
- mahdollisuus vaikuttaa omaan digitaaliseen jalanjälkeensä
- julkisuuteen laitetusta kuvasta tai tiedosta seuraava kiusaaminen tai muu ikävä tilanne
- huoli siitä, että kuvia voidaan jakaa edelleen ilman lapsen tietoa tai suostumusta
- seuraukset pitkällä aikavälillä, esimerkiksi tulevissa ihmissuhteissa, opinnoissa tai työnhaussa
Lapsen kokemus julkaistavasta sisällöstä voi muuttua ajan myötä. Siksi lapsen toiveita ja näkemyksiä on hyvä kuunnella säännöllisesti ja kunnioittaa niitä lapsen kasvaessa. Näin tuetaan lapsen oikeutta rakentaa omaa identiteettiään ja vaikuttaa siihen, millaisia tietoja hänestä digitaalisessa ympäristössä on saatavilla.
Lähde: Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa. Yhteenveto lapsille ja nuorille suunnatun kyselyn vastauksista. Lastensuojelun Keskusliitto 2016.
Palaa Lapsen kuvaaminen sosiaalisessa mediassa -sivulle