Keskittymiskyvyn tukeminen

Pienen lapsen median käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota myös keskittymiskyvyn harjaantumisen kannalta. Tutkimustulokset eivät ole täysin yksimielisiä ja laajoja pitkittäistutkimuksia median vaikutuksista pieniin lapsiin ei löydy.

Tähänastisen tutkimuksen mukaan on kuitenkin mahdollista, että lapsen pitkäjänteisen keskittymiskyvyn harjaantuminen kärsii, mikäli hän viettää runsaasti aikaa stimuloivien, voimakkaita ärsykkeitä sisältävien ja lyhytjänteisten ohjelmien parissa.

Tutkimuksissa on havaittu, että lapsen kolme ensimmäistä elinvuotta ovat kriittisiä keskittymiskyvyn kehittymisen kannalta. Runsas päivittäinen passiivinen ruutuaika voi häiritä tarkkaavaisuuden kehittymistä. Myöhemmällä iällä tarkastellulla ruutuajalla ei ollut samantapaista vaikutusta keskittymiskykyyn.

Pienen lapsen aivoja kannattaa suojata nopealta ärsykevirralta ja paljon häiriötekijöitä kuten välkettä, melua tai nopeasti muuttuvaa kuvavirtaa sisältäviltä ohjelmilta. Näin lapsen rauhoittumisen ja keskittymisen keinot saavat tilaa kehittyä. Tutkimusten mukaan televisiota ei kannata pitää jatkuvasti päällä taustalla tai tarjota teknologisia laitteita pienen lapsen ”lastenvahdiksi” tuntikausiksi.

Mitä huomioida, jos pieni lapsi käyttää digitaalisia sisältöjä?

Jos pieni lapsi katselee ohjelmia televisiosta tai älylaitteesta, on hyvä välttää digitaalista vilskettä ja suosia rauhallisia ja lyhyitä sisältöjä, esimerkiksi Pikku Kakkosen ohjelmia tai lyhyitä videoklippejä vaikkapa ohi kulkevasta junasta.

Myös ohjelman sisällöllä ja rytmillä on väliä. Pienen lapsen mediavalintoja tehdessä on hyvä huomioida myös vuorokauden hetkeä, jossa mediaa käytetään. Vauhdikkaat mediasisällöt voi virittää ja aktivoida. Rauhallisemmat sisällöt sopivat hetkiin, joissa rentoudutaan tai levähdetään. Päivä- ja yöunia edeltävä aika kannattaa kuitenkin rauhoittaa riittävissä ajoin medialta.

Olennaista on myös se mitä ruudun äärellä tehdään: onko digitaalisen median käyttö passiivista seuraamista vai aktiivista, oma-aloitteisempaa tekemistä. Yhdessäoloa ja vuorovaikutusta tukevat median käytöt eivät vaikuta haitallisesti, mikäli sisältö ei ole lapselle haitallista.

Tietoisuusharjoituksista tukea

Jo pienen lapsen keskittymiskykyä voi kehittää tekemällä yhdessä lyhyitä tietoisen läsnäolon harjoituksia. Taaperoikäisen kanssa voi esimerkiksi pysähtyä hetkeksi kuulostelemaan ympäristön tai luonnon ääniä ja sulkea silmät tai tunnustella, miltä oma hengitys tuntuu. Tietoisuustaitoharjoitukset rauhoittavat ja tukevat lapsen keskittymiskykyä.

Lähteet:

Kosola, Silja, Moisala, Mona & Päivi Ruokoniemi (toim.) 2019. Lapset, nuoret ja älylaitteet – Taiten tasapainoon. Duodecim.

Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin – katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisiin mediakasvatuksen ja -säätelyn käytäntöihin. Salokoski, Tarja & Mustonen, Anu. Mediakasvatusseuran julkaisuja 2/2007.


Palaa Median vaikutuksista pienen lapsen elämässä -sivulle