Mediataitojen alkeita lapsen kehityksessä

Lapsen kyky ymmärtää ja tulkita mediaa on riippuvainen lapsen kognitiivisesta eli havaitsemiseen ja tiedonkäsittelyyn liittyvistä taidoista. 1-2-vuotiaalle taaperolle kuvamedia, kuten ohjelmat tai videot, on vielä lähinnä muotojen, hahmojen ja äänien virtaa.

Pienen lapsen ajattelu on minäkeskeistä ja liitoksissa lapsen omaan näkökulmaan. Lapsi kuitenkin oppii nopeasti. Leikki-ikäinen lapsi kykenee jo mielikuvien varassa tapahtuvaan ajatteluun, mutta syy-seuraussuhteita ei ihan vielä hahmoteta. 

Kaksivuotiaana alkaa tehdä oletuksia median ja todellisen maailman yhteydestä, kun kolmiulotteisuuden ja kielen hahmottaminen ovat alkaneet kehittyä. Esimerkiksi kyky erottaa faktaa ja fiktiota, totta ja mahdotonta kehittyy vasta myöhemmin noin viiden ikävuoden kieppeillä. Varhaislapsuudessa pysyvyyden ja syy-seuraussuhteiden ymmärrys on vielä vaillinaista. Monimutkaiset hahmot ja juonenkäänteet saattavat sekoittavat lapsen hahmotusta.

Lempihahmot tai sadut voivat olla lapselle hyviä tärkeitä ja liittyä johonkin sillä hetkellä lapsen mielessä tärkeänä ilmenevään asiaan tai kehityksen vaiheeseen. Lapsi saattaa haluta lukea samoja tarinoita, kuunnella samoja lauluja tai katsella samoja ohjelmia yhä uudelleen ja uudelleen. Samoihin tarinoihin palaaminen auttaa lasta hahmottamaan asioiden pysyvyyttä.

Pienen taaperoikäisen lapsen ajattelu on vielä mustavalkoista. Pienille lapsille suunnatut mediasisällöt saattavat vastata tähän tarjoamalla stereotyyppisiä aineistoja, kuten sukupuolirooleja tai selkeitä hyviksiä tai pahiksia. Vanhempi voi tukea lapsen ajattelua ja moraalista kehitysvaihetta median äärellä juttelemalla median sisällöistä ja hahmoista ja tarjoamalla monipuolisia, ikätasoisia sisältöjä, joissa stereotypioita myös haastetaan.

Oikean ja väärän erottaminen on pienelle lapselle vielä hankalaa, sillä hän ei vielä ymmärrä useita näkökulmia yhtäaikaisesti. Lempihahmojen toimintaa ei vielä osata kyseenalaistaa vaan pieni lapsi voi omaksua niiden toiminnan, asenteet ja arvot sellaisinaan. Aikuinen voi kiinnittää lapsen huomioita mediasisällöissä esiintyviin myönteisiin toimintatapoihin ja kannustaa reiluun toimintaan kaverisuhteissa ja leikeissä.  

Kun lapsen sosiaaliset suhteet laajenevat, lapsi tulee vähitellen tietoisemmaksi median eri muodoista muiden lasten kautta. Vertaisilla voi olla vähitellen vaikutusta myös siihen, mitkä sisällöt nousevat suosikeiksi. Median sisällöt ja arjesta tutut laitteet voivat näkyä monin tavoin myös lapsen leikeissä. 

Huomioi alle 3-vuotiaan mediataidoissa: 

  • Käsitys median ja maailman suhteesta on vielä hatara
  • Eläin- ja lapsiaiheet kiinnostuksen kohteita kuvallisessa mediassa
  • Lapsi muistaa vasta yksinkertaisia tarinoita
  • Kovat, äkilliset äänet, pimeä, vieraat hahmot voivat pelottaa 
  • Kodin jatkuvaa media- tai televisiovirtaa kannattaa rajata
  • Suojaa voimakkailta kuvilta ja ääniltä, uutisilta ja aikuisten sisällöiltä (väkivalta, seksi, kauhu)
  • Tarjoa tilaisuuksia ikätasolle sopiviin elämyksiin ja tunteiden käsittelyyn esimerkiksi kirjojen, lorujen ja musiikin parissa
  • Suojele mediasisällöiltä, jotka ovat lapsen kehitystasolle liian vaativia: sisältöjä, joita lapsen on mahdoton ymmärtää tai jotka tuottavat liian voimakkaita tunteita
  • Digitaalisiin, lapselle sopiviin sisältöihin kuten peleihin, sovelluksiin tai videoihin voi tutustua vähitellen yhdessä pienin annoksin

Lähteet:

Kosola, Silja, Moisala, Mona & Päivi Ruokoniemi (toim.) 2019. Lapset, nuoret ja älylaitteet – Taiten tasapainoon. Duodecim.

Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin – katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisiin mediakasvatuksen ja -säätelyn käytäntöihin. Salokoski, Tarja & Mustonen, Anu. Mediakasvatusseuran julkaisuja 2/2007.


Palaa Median vaikutuksista pienen lapsen elämässä -sivulle